WSJ:n toimittajan pidätys | The Moscow Times: Pidätys oli Kremlistä johdettu operaatio

WSJ:n Moskovan-kirjeenvaihtaja Evan Gershkovich on ensimmäinen Venäjällä vakoilu­syytteen vuoksi vangittu amerikkalais­toimittaja lähes 37 vuoteen.

Jekaterinburgissa Venäjällä viime keskiviikkona pidätetyn yhdysvaltalaisen toimittajan Evan Gershkovichin kiinniotto oli Moskovasta johdettu operaatio, jonka toteutti liittovaltion turvallisuuspalvelun FSB:n sotilaallisen vastatiedustelun osasto DBKP.

Asiasta kertoo Amsterdamissa maanpaossa toimiva englanninkielinen venäläislehti The Moscow Times.

The Wall Street Journalin (WSJ) kirjeenvaihtajana työskennellyt Gershkovich istuu parhaillaan FSB:n isännöimässä Lefortovon tutkintavankilassa Moskovassa. Tutkinta­vankeus jatkuu oikeuden päätöksellä ainakin toukokuun 29. päivään.

Kaksi The Moscow Timesin haastattelemaa, nimettömänä puhunutta virkamieslähdettä vahvistaa, että toimittajan pidätys oli nimenomaan DBKP:n operaatio ja kiinnioton tehneet agentit lensivät varta vasten Moskovasta Jekaterinburgiin.

”FSB:n sotilaallisen vastatiedustelun osasto hoiti asian, koska tämä on korkean tason juttu”, lehden haastattelema, aiemmin turvallisuus­palveluissa työskennellyt virkamies sanoo. Lehden mukaan tämä merkitsee, että käsky toimittajan vangitsemiseen tuli ”korkeimmalta taholta Moskovasta”.

Evan Gershkovichin, 31, vanhemmat muuttivat Yhdysvaltoihin Neuvostoliitosta 1980-luvulla. Venäjä on Gershkovichin kotikieli.

Hän lähti opintojen jälkeen toimittajaksi Moskovaan ja työskenteli aluksi The Moscow Timesin palveluksessa. Myöhemmin hän siirtyi uutistoimisto AFP:n palvelukseen ja sieltä WSJ:n Moskovan-toimitukseen.

Gershkovich on ensimmäinen länsitoimittaja, joka on vangittu Venäjällä kylmän sodan jälkeen vakoilusta epäiltynä. Edellinen tapaus on peräisin vuoden 1986 syyskuulta, jolloin Neuvostoliiton valtionturvallisuuden komitea KGB otti kiinni U.S. News & World Report -lehden toimittajan Nicholas Daniloffin ja sulki hänet Lefortovon kellariin.

Daniloff vapautui 13 päivän kuluttua. ”Minut napattiin suurvaltojen tahtojen ja strategioiden taisteluun”, Daniloff kirjoitti lehdessään päästyään vapaaksi.

Gershkovichin Yhdysvaltain presidenttiä oikeistolaisempi työnantaja on vaatinut jo kolmen päivän ajan Joe Bidenia vaatimaan Venäjältä toimittajan vapauttamista. Perjantaina Biden suostui kysyttäessä sanomaankin, että Gershkovich pitäisi päästää vapaaksi.

WSJ:n perjantaina julkaiseman jutun mukaan Gershkovichia varjostettiin ja hänen puhelintaan kuunneltiin aiemmin ainakin kahdella työmatkalla. Viimeksi näin kävi lehden mukaan juttumatkalla Pihkovassa. Kyseinen artikkeli Venäjän rajaseudun sotatunnelmista julkaistiin maaliskuun ensimmäisenä päivänä.

Ulkomaisten tiedotusvälineiden kirjeenvaihtajien jonkinasteinen seuranta on ollut rutiinia Venäjällä, lukuun ottamatta muutamaa vuotta 1990-luvulla.

Gershkovich oli pidätyshetkellä juttumatkalla Jekaterinburgissa Uralilla jo toista kertaa lyhyen ajan sisällä. Uutissivusto Meduzan mukaan toimittajan haastattelemat ihmiset kertovat, että Gershkovich oli kiinnostunut useista eri teemoista, jotka sivusivat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Tärkeisiin aiheisiin kuuluivat palkkasotilasyhtiö Wagnerin toiminta Jekaterinburgin seudulla sekä alueen sotateollisuus. Gershkovichin moskovalaisten kollegojen mukaan hän olisi käynyt myös Nižni Tagilissa, jossa sijaitsee Venäjän tärkein panssari­vaunu­tehdas Uralvagonzavod.

Todennäköistä kuitenkin on, ettei Gershkovichin pidätyksellä ollut mitään tekemistä hänen meneillään olleiden työtehtäviensä kanssa. Julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan Venäjän tarkoitus on joko pelotella ulkomaisia toimittajia tai hankkia materiaalia suunniteltuihin vankien vaihtoihin.

Jos jälkimmäinen vaihtoehto pitäisi paikkansa, olisi tapaus samanlainen kuin koripallo­tähti Brittney Grinerin pidätys viime vuoden helmikuussa. Grinerillä oli väitetysti hallussaan Moskovan lentokentällä vajaa gramma hasisöljyä sähkötupakan patruunoissa, mistä hyvästä hän sai yhdeksän vuoden vankeustuomion.

Griner vaihdettiin joulukuussa pahamaineiseen venäläiseen asekauppiaaseen Viktor Butiin, joka liittyi Venäjälle palattuaan nationalistiseen LDPR-puolueeseen ja suunnittelee ilmeisesti uraa politiikassa.

Nyt vaihdon kohteena voisi olla vaikkapa Haagin kansainväliseen rikostuomio­istuimeen soluttautumista yrittänyt GRU-agentti Sergei Tšerkasov, joka istuu Brasiliassa ja jota myös Yhdysvallat syyttää vakoilusta. Tai Seattlessa vuonna 2016 tietomurtotuomion saanut venäläishakkeri Roman Seleznov, jonka isä Valeri Seleznov edustaa Venäjän parlamentissa LDPR-puoluetta ja Vladivostokia.

Selityksen ongelma on, että Venäjän vankiloissa virui useita amerikkalaisia vaihdokkaita jo ennen Gershkovichin tutkintavankeuttakin.

Tällainen on esimerkiksi turvallisuusalan johtotehtävissä Michiganissa työskennellyt entinen merijalkaväen mies Paul Whelan. Hän tuli ystävänsä häihin Moskovaan loppuvuonna 2018 mutta päätyi Lefortovoon ja sai 16 vuoden vakoilutuomion.

Toisin sanoen toimittajien pelottelu ei ole huono vaihtoehto, kun Venäjän motiivia etsitään. Tähän saakka ulkomaisten toimittajien pahin pelko Venäjällä on ollut karkotus ja maahantulokielto. Nyt voi käydä huonommin.