Monet kauppakeskukset tekivät viime vuonna ennätystuloksia myynnissä ja kävijämäärissä. Suomessa useimmissa kauppakeskuksissa päivittäistavarakaupalla on iso rooli asiakasvirtojen houkuttelemisessa.
Arkinen aamupäivä Porin Puuvillan kauppakeskuksessa on rauhallinen. Asiakkaita kuitenkin kulkee käytävillä tasaisena virtana.
Myös tilastot osoittavat, että ihmiset ovat palanneet kauppakeskusten asiakkaiksi koronarajoitusten jälkeen.
Lounasaikaan liikkeelle on lähtenyt myös porilainen Kari Renfors. Hän sanoo käyvänsä Puuvillan kauppakeskuksessa lähes päivittäin.
– Olen töissä parin kilometrin päässä ja tänne vetää erityisesti hyvä lounastarjonta. Täällä on paljon vaihtoehtoja, Renfors sanoo.
Suomen kauppakeskusyhdistyksen tilastojen mukaan kauppakeskusten asiakasmäärä kasvoi viime vuoden aikana 16 prosenttia ja myynti kuutisen prosenttia (siirryt toiseen palveluun).
Inflaatiokorjattuna myyntiluvut painuivat tosin aavistuksen laskuun. Seurannassa on mukana viitisenkymmentä suomalaista kauppakeskusta.
Suomen kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Terhi Sellin mukaan kauppakeskukset ovat kehittyneet ja onnistuneet ottamaan pysyvän paikan kuluttajien arjessa.
– Ne eivät ole enää vain paikkoja, joista hankitaan tavaraa. Ne ovat myös vapaa-ajan ja viihtymisen keskuksia, joissa on myös monia julkisia palveluita.
Kaikkiaan Suomessa on kauppakeskuksia runsaat sata ja vuositasolla asiakaskäyntejä arvioidaan olevan yli 350 miljoonaa kappaletta.
Porin Puuvillan kauppakeskuksen myynti kasvoi viime vuonna ennätykselliseen yli 100 miljoonaan euroon ja kävijämääräkin nousi selvästi. Tahti on pysynyt hyvänä alkuvuoden aikana, vaikka yleinen taloustilanne on laittanut kuluttajat ahtaalle.
– Tammi- ja helmikuu ovat sujuneet Puuvillassa ennätystahtiin, vaikka jo viime vuosi oli ennätyksellisen hyvä, sanoo kauppakeskusjohtaja Tiina Justén.
Puuvillassa on tällä hetkellä yli 70 toimijaa ja muutama odottaa jonossa liiketilojen vapautumista.
Raisiolainen kauppakeskus Mylly kuului niihin kauppakeskuksiin, jotka tekivät viime vuonna kovaa tulosta.
Myllyssä apteekkia 14 vuotta vetänyt apteekkari Anne Elo-Kukkonen onkin ollut tyytyväinen viime aikojen kehitykseen.
– Korona-aikana ihmiset eivät täällä liikkuneet, mutta nyt on vilkastunut. Viime vuonna oli parhaat kävijämäärät ja tänä vuonnakin näyttää hyvältä, Elo-Kukkonen kertoo.
Päivittäistavaramyynti saa väen liikkeelle Suomessa
Suomessa kauppakeskusverkoston tulevaisuus näyttää tällä hetkellä varsin tasaiselta. Kauppakeskuskuolemien ryppäältä on viime aikoina vältytty, toisaalta näköpiirissä ei ole tällä hetkellä uusia, merkittäviä kauppakeskushankkeita.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa tilanne on toinen. Hurjimmat ennusteet povaavat (siirryt toiseen palveluun), että koko maassa olisi jäljellä kymmenen vuoden kuluttua enää 150 kauppakeskusta, jotka sikäläisittäin tunnetaan termillä ”mall”. Vielä 1980-luvulla niitä oli maassa noin 2 500.
Syynä kauppakeskusten kuolemankierteeseen Yhdysvalloissa on verkkokaupan suosion kasvu. Kohtalokas kuolinisku osui koronarajoitusten muodossa. Pandemian aikana ihmiset tottuivat ostamaan verkosta.
Suomessa vastaavaa kehitystä ei ole nähty. Suomen kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtajan Terhi Sellin mukaan toisin kuin Yhdysvalloissa, useimmissa suomalaisissa kauppakeskuksissa päivittäistavarakaupalla on vahva asema.
– Ruokakaupat, apteekit tai vaikkapa Alko ovat olennainen osa suomalaisia kauppakeskuksia ja se tavallaan suojaa niitä. Ne tuottavat useita asiointikertoja viikossa, Sell sanoo.
Yksi kauppakeskusten kohtalonkysymys tulevaisuudessa saattaa olla, miten koronarajoitusten jälkeen enää maltillisesti kasvanut ruoan verkkokauppa kehittyy.
Porin Puuvilla on panostanut runsaasti erilaisiin tapahtumiin. Kauppakeskusjohtaja Tiina Justén arvioi, että viihtyminen ja yhdessäolo ovat tulevaisuudessa tärkeitä vetovoimatekijöitä ainakin Porissa.
– Onko se sitten palveluita vai liikepainotteista? Näiden asioiden kanssa saamme olla hereillä ja miettiä, mitä se tulevaisuus voisi olla.
