Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Yhdysvaltoja ravisuttaa ennennäkemätön irtisanoutumisten aalto – kymmenet miljoonat työntekijät jättäneet aiemman työnsä

Yhdysvalloissa yli 20 miljoonaa työntekijää on irtisanoutunut työstään huhtikuun jälkeen. Pelkästään heinäkuussa työpaikkansa jättäneitä oli 4,9 miljoonaa, mikä vastaa liki kolmea prosenttia maan työvoimasta. Suomeen suhteutettuna se tarkoittaisi, että yhden kuukauden aikana noin 80 000 suomalaista irtisanoutuisi.

Yhdysvalloissa irtisanoutumisten määrä on jo niin suuri, että ilmiölle on annettu nimeksi The Great Resignation - suuri irtisanoutumisaalto.

Strategian ja rahoituksen professori Brooks Holtom Georgetownin yliopistosta arvioi, että normaalisti ihmiset irtisanoutuvat tai vaihtavat työpaikkaa jonkin shokin myötä. Holtom mainitsee esimerkkeinä perheenlisäyksen tai opiskelun aloittamisen.

– Koronapandemian aikana kaikki ovat kokeneet shokin yhtä aikaa. Siksi suuri osa työntekijöistä on pohtinut, pitäisikö nykyisiin töihin jäädä, Holtom selventää.

Konsulttiyhtiö McKinsey & Companyn syyskuussa julkaiseman tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan työntekijöitä on irtisanoutunut erityisesti terveydenhuollosta ja teollisuudesta, mutta myös laajasti muilta toimialoilta.

Terveydenhuollosta ja teollisuudesta on irtisanouduttu herkästi, vaikka uutta työtä ei olisikaan vielä ollut hankittuna. Sen sijaan niin sanotuissa valkokaulusammateissa aiempi työ on jätetty vasta, kun uusi työpaikka on jo ollut varma.

Professori Holtomin mukaan vähemmän koulutettujen työntekijöiden keskuudessa irtisanoutuneita on enemmän kuin korkeasti koulutetuissa.

Etätyöt yksi suuri syy irtisanoutumisaallon syntymiselle

Monella työpaikalla etätyöt yleistyivät koronapandemian puhjettua. Etätöiden myötä työnteko muuttui itsenäisemmäksi ja joustavammaksi kuin aiemmin. McKinsey & Companyn tutkimuksessa selvisi, että jos etätöiden tekemiselle ei ole mahdollisuuksia pandemian jälkeen, saattavat työntekijät vaihtaa herkemmin työpaikkaa.

Parhaillaan monella työpaikalla Yhdysvalloissa pohditaan sitä, miten ja missä töitä tulevaisuudessa tehdään. Tätä keskustelua on pidetty yhtenä syynä suurelle irtisanoutumisaallolle. Yhdysvalloissa asuva ja työskentelevä Mira Saravesi tunnistaa ilmiön.

– Omista ystävistä ja työkavereista moni on vaihtanut alaa ihan sen takia, etteivät yksinkertaisesti halua mennä takaisin siihen oravanpyörään, missä päivät on todella pitkiä.

Saravesi työskentelee johdon assistenttina biolääketieteen alalla Washingtonissa ja on itsekin irtisanoutunut ja vaihtanut työpaikkaa etätöiden vuoksi. Tämä tapahtui jo ennen pandemiaa, mutta samaan ratkaisuun hän päätyisi myös nyt, jos työnantaja edellyttäisi toimistoon paluuta.

– Minulla ei ole enää mitään syytä mennä toimistoon takaisin. Se on ihan hukka-aikaa istua siinä ruuhkassa, kun mä voisin yksinkertaisesti tehdä töitä sinä aikana, toteaa Saravesi.

Saravesi viittaa yhdysvaltalaiskaupunkien liikenneruuhkiin, jotka venyttävät työpäiviä jopa tuntikausia.

Mira Saraveden mielestä etätöihin siirtyminen on tehnyt Yhdysvalloille hyvää, sillä nyt työntekijät ovat näyttäneet, että he pystyvät hoitamaan työnsä myös kotoa käsin. Aiemmin etätöitä pystyivät Saraveden mukaan tekemään vain harvat. Kuva: Mira Saravesi

Georgetownin yliopiston professori Brooks Holtomin mukaan pandemian jälkeisessä työelämässä neuvotteluvoima on työntekijöillä. Kahden vuoden aikana työntekijät ovat todistaneet, että työt tulevat tehdyiksi myös kotona. Holtom toteaa, että työnantajien on vaikea esittää asiasta vastaväitteitä.

McKinsey & Companyn tutkimuksen mukaan etätöiden aikana yhteys työyhteisöön ja esihenkilöön on saattanut heikentyä. Katkennut tai heikentynyt yhteys on voinut lisätä halua vaihtaa työpaikkaa.

Yritykset eivät välttämättä ymmärrä syytä työntekijöiden lähdölle

McKinsey & Companyn tutkimuksen mukaan työnantajat uskovat, että irtisanoutumisten taustalla on raha. Yrityksissä ajatellaan, että työntekijät lähtevät, koska eivät saa riittävää korvausta työstään.

Tutkijat ovatkin huolissaan siitä, että yritykset etsivät ratkaisuja ongelmaan väärästä paikasta. Moni työnantaja on esimerkiksi maksanut työntekijöille korona-bonuksia ja ajatellut niiden korjaavan tilanteen.

Taloustieteilijä Nicholas Bloom teki Stanfordin yliopistossa tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun), jossa muun muassa selvitettiin yhdysvaltalaisten suhtautumista palkkaan. Tutkimustulosten perusteella keskiverto yhdysvaltalainen olisi valmis 7,7 prosenttia pienempään palkkaan, jos se merkitsisi enemmän vapautta ja joustavuutta työhön.

Myös Mira Saravesi on sitä mieltä, että palkka ei välttämättä ole yhdysvaltalaisille merkittävin asia työssä. Ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota arjen ja työn yhteensovittamiseen. Saraveden mukaan tämä on tervetullut muutos Yhdysvalloissa, jonka kulttuurissa työ on perinteisesti asetettu muun elämän edelle.

– Itse otin palkanalennuksen. Vaikka saan vähemmän palkkaa, mutta työ on vähemmän stressaavaa, niin olen valmis siitä tinkimään.

Niin ikään McKinsey & Companyn tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että palkan, etujen ja lisätienestien sijaan amerikkalaiset odottavat työn olevan nyt myös merkityksellistä ja persoonallista. Irtisanoutumisaaltoa on kiihdyttänyt se, että työntekijät eivät ole kokeneet aiempaa työtä omakseen.

Tutkimuksen mukaan työnantajat eivät ole onnistuneet tekemään työstä persoonallista ja merkityksellistä työntekijöille. Siksi yhä useampi yhdysvaltalainen on valmis valitsemaan osa-aikatyön kokoaikaisuuden sijaan.

Työntekijöitä houkutellaan kymmenien tuhansien dollarien kannustimilla

Suuri irtisanoutumisaalto on nostanut avoimien työpaikkojen lukumäärän Yhdysvalloissa ennätyslukemiin. Kesäkuusta lähtien avoimia työpaikkoja on ollut kuukausittain yli 10 miljoonaa, mikä on yli 4 miljoonaa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Vastaavasti palkattujen henkilöiden määrä ei ole merkittävästi kasvanut. Tämä kertoo siitä, että Yhdysvalloissa työnantajien on tällä hetkellä vaikea saada työntekijöitä. Professori Brooks Holtomin mukaan ongelma on siinä, että pandemian aikana moni työnantaja luopui työntekijöistä. Kun talous on hiljalleen noussut, heitä on vaikea saada takaisin.

Holtom mainitsee esimerkkinä terveydenhoitoalan. Hänen mukaansa Washingtonissa sairaanhoitaja tienaa keskimäärin 81 000 dollaria vuodessa. Sairaalat ovat tarjonneet 40 000 dollarin suuruisia allekirjoituspalkkioita houkutellakseen työntekijöitä.

Yhdysvalloissa työläisten neuvotteluasemasta on tullut poikkeuksellisen hyvä. Tyytymättömyys näkyi lokakuussa myös ympäri maan levinneinä lakkoina. Lokakuu sai lempinimen Striketober - lakkokuu. Kuva: Tannen Maury / EPA

Ennusteiden mukaan suuri irtisanoutumisaalto ei ole laantumassa nopeasti. McKinsey & Companyn tutkimuksen mukaan yhä jopa noin 40 prosenttia yhdysvaltalaisista työntekijöistä suunnittelee alan vaihtoa tulevina kuukausina.

Työnantajat näkevät asian valoisammin: heistä hieman yli kolmannes uskoo, että työntekijöiden irtisanoutumiset vähenevät seuraavan puolen vuoden sisällä.

Vaikka tilastojen valossa 60 prosenttia amerikkalaisista ei suunnittele työpaikan vaihtoa, yritysten ei pitäisi tutkijoiden mukaan tuudittautua siihen, etteivät he tekisi niin. McKinsey & Companyn tutkimuksessa asiaa perustellaan muun muassa sillä, että ennen pandemiaa moni ei vaihtanut alaa, koska se olisi merkinnyt muuttoa toiselle paikkakunnalle.

Etätöiden yleistyminen on kuitenkin johtanut siihen, että uusi työ ei välttämättä edellytä paikkakunnan vaihtamista.

Myös Suomen työmarkkinoilla ollut vilkas vuosi

Työntekijöiden suunnitelmia vaihtaa alaa on selvitetty ammattiliittojen kyselyissä myös Suomessa. Esimerkiksi Yleisen työttömyyskassan (YTK) alkuvuonna tekemän kyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan alan vaihtamista harkitsi noin joka kolmas vastaaja.

Eniten alan vaihtamista suunnittelivat alle 35-vuotiaat ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet työntekijät. YTK:n mukaan alanvaihtoa harkitsevien parissa korostuvat toimialana järjestöt ja yhdistykset. Lisäksi mainos- ja markkinointialalla sekä matkailu-, majoitus- ja ravintola-alalla työskentelevillä halukkuus alan vaihtamiseen oli suuri.

YTK:n työelämäpalvelujen kehityspäällikkö Mirva Puranen kirjoitti elokuun lopussa blogissaan (siirryt toiseen palveluun), että tämä vuosi on kulunut Suomen työmarkkinoilla tavanomaista vilkkaammissa merkeissä. Kuten Yhdysvalloissa, on Suomenkin työmarkkinoilla Purasen mukaan edessä vaihe, jossa testataan työnantajan arvojen yhteensopivuutta oman arvomaailman kanssa.

Puranen kirjoittaa, että työnantajan puolelta tapahtuneet irtisanomiset ja niiden mukanaan tuoma epävarmuus töiden jatkumisesta on ollut omiaan lisäämään halukkuutta löytää uusi työ jossakin muualla.