Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Yhteiskunta | Tutkimus: Nuorten arviot omista kyvyistään vaikuttaa yhteis­kuntaan eroavat jo 15-vuotiaana – tyttöjen ”sisäinen kansalais­pätevyys” poikia heikompaa

Mitä korkeammin kouluttautuneita vanhemmat ovat, sitä paremmiksi nuori kokee kykynsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen.

Tutkimuksen mukaan koulutus tasoittaa jonkin verran perhetaustasta johtuvia eroja nuorten välillä. Tyhjä luokkahuone kuvattiin Meilahden yläasteella toukokuussa 2021. Kuva:  Kaisa Syrjänen / HS

Käsitys siitä, millaisiksi nuori arvioi omat kykynsä vaikuttaa yhteiskuntaan, muodostuu hyvin varhaisessa vaiheessa. Nuorten arvioissa omista kyvyistään on eroavaisuuksia jo 15-vuotiaana, kertoo Tampereen yliopiston tuore tutkimus.

Nuorten arvioihin vaikuttavat sukupuoli, äidinkieli, perheen koettu taloudellinen tilanne sekä vanhempien koulutustaso ja ammatti.

”Sisäinen kansalaispätevyys” eli koettu kyky vaikuttaa yhteiskuntaan ja ymmärtää sen toimintaa on yhteydessä muun muassa aikuisiän äänestysaktiivisuuteen ja muuhun yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Tutkimuksen mukaan tyttöjen sisäinen kansalaispätevyys on poikia heikompaa. Sama ero on havaittu eurooppalaisessa aikuisväestössä naisten ja miesten välillä.

Sukupuolen ohella vanhempien ja perheen rooli kansalaispätevyyden kehittymisessä on merkittävä. Vanhempien korkealla koulutustasolla on myönteinen yhteys nuorten kansalaispätevyyteen.

Mitä korkeammin kouluttautuneita vanhemmat ovat, sitä paremmiksi nuori kokee kykynsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen. Tämä heijastuu myös aikuisikään.

Koulutus tasoittaa jonkin verran perhetaustasta johtuvia eroja nuorten välillä. Koulutus vaikuttavaa myönteisesti erityisesti niihin oppilaisiin, jotka keskustelevat harvoin vanhempiensa kanssa yhteiskunnallisista asioista.

Tutkimuksen mukaan nuorten omaa kokemusta kyvyistään vaikuttaa yhteiskuntaan on tärkeää vahvistaa jo ennen äänestysikää. Nuorten aikuisten alhainen äänestysaktiivisuus aiheuttaa huolta vaaleista toiseen, tiedotteessa todetaan.

Tutkimus perustuu Tampereen yliopiston Epic-hankeen vuonna 2021 keräämään valtakunnalliseen kyselytutkimusaineistoon. Kyselyyn vastasi yhteensä 5 272 yhdeksäsluokkalaista 37 kunnasta ja 80 koulusta eri puolilta Suomea.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Svenska kulturfonden sekä tutkimusraportin julkaisua oikeusministeriö.