Ilmeistä kandidaattia seuraavaksi ongelmapankiksi ei ole, Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo.
STT, Sanna Nikula
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron mukaan sveitsiläispankki Credit Suissen yrityskaupassa yllätti niin sanottujen AT1-velkakirjojen arvon nollaaminen. Vastaavia instrumentteja on muissakin pankeissa, joten pankkimarkkinoille jäi epävarmuutta, miten ratkaisu niihin vaikuttaa.
– Nyt on alkanut selvitä, että yleensä ehdot muissa eurooppalaisissa pankeissa vastaavissa instrumenteissa ovat kuitenkin vähän toisenlaiset. Sveitsiläispankin tilanne ei ehkä ole sataprosenttisesti vertailukelpoinen muiden pankkien tilanteisiin, Murto sanoo STT:lle.
Sveitsin finanssivalvonta Finma määräsi verrattain riskipitoisten AT1-velkakirjojen mitätöinnistä noin 16 miljardin euron edestä osana sopimusta, jolla Credit Suisse myydään Sveitsin suurimmalle pankille UBS:lle.
Murto sanoo, että ilmeistä kandidaattia seuraavaksi ongelmapankiksi ei ole.
– Automaattisesti tämä ei leviä Euroopassa, mutta tilanne on siinä mielessä riskialtis, että nyt kaikki pankkisijoittajat ovat varpaillaan.
Pohjoismaiset pankit vahvoja
Murto huomauttaa, että finanssikriisiin jälkeen pankkien pääomitusta ja valvontaa on parannettu merkittävästi. Isoihin pohjoismaisiin pankkeihin hän ei usko ongelman vaikuttavan.
– Pohjoismaiset pankit ovat vahvoja tällä hetkellä. Ne ovat hyvässä kunnossa ja myös tulosmielessä ne hyötyvät parhaillaan korkojen noususta eli spekulatiivisia tilanteita pohjoismaisista isoista pankeista ei käytännössä ole.
Yhdysvaltain keskuspankki Fed ja useiden muiden suurten teollisuusmaiden keskuspankit julkistivat sunnuntaina aloittavansa koordinoidut toimet parantaakseen pankkien likviditeettiä eli maksukykyä. Toimien tarkoituksena on rauhoitella hermostunutta pankkisektoria.
Murron mielestä on hyvä, että keskuspankit ottivat sveitsiläispankin tilanteen vakavasti, sillä Credit Suisse on iso pankki eurooppalaisittain ja myös hyvin kansainvälinen.
– Täytyy myös sanoa, että koronakriisi ja viime vuosi selvittiin ilman näyttäviä pankkiongelmia. Tietyllä tavalla se on ollut vahvuuden merkki. Nyt tilanne kärjistyi pankilla, jolla oli mennyt jo pidempään huonosti.
"Psykologiaa ei pysty ennustamaan"
Rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta sanoo, että tilanteen jatkoa on vaikea ennustaa. Hän huomauttaa, että pankit ovat nyt Euroopassa keskimäärin paljon vakavaraisempia kuin ennen vuoden 2008 finanssikriisiä ja niitä myös valvotaan tiukemmin. Kysymys on kuitenkin myös pelosta.
– Viitataan siihen vuoteen 2008 ja finanssikriisiin, toteutuuko se uudestaan? Tämä pelko kun kertautuu, on siihen sitten substanssipohjaa tai ei, niin se ei itsekseen laannu, Puttonen sanoo.
Hän huomauttaa, että finanssimarkkinoilla on erityisesti pankkitalletusten suhteen yleinen sanonta "If you panic, panic first". Se tarkoittaa, että jos on syytä olettaa, että muut alkavat huolestua ja nostaa esimerkiksi pankkitalletuksiaan, ei kannata odottaa vaan ottaa rahansa ensimmäisenä.
– Ja psykologiaahan kukaan ei pysty ennustamaan. Se tekee tästä haastavan.
Puttonen huomauttaa, että tilanteen rauhoittamiseksi on kuitenkin jo tehty varsin järeitä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi keskuspankkien ilmoitus yhteisistä toimista.
– Jos nyt miettii tällaisia parametreja, joita me tiedämme, ja sitä mittakaavaa näissä toimissa, niin pitäisi tämän riittää. Koska sitten kysymys on, että ellei tämä riitä, niin mikä sitten enää voi riittää?
