Ylen uutuussarja sai rajua kritiikkiä – näin vastaa tuotanto

Autisteista kertova Kirjolla-sarja on saanut kaksijakoista palautetta. Lumoutuneen ylistyksen ohella sarjan tuotantoa on kritisoitu kovin sanoin.

YLEN uutuussarja Kirjolla kertoo neljästä autistista, Kiristä, Topista, Markuksesta ja Juliuksesta. Sarjassa he avaavat katsojille kotinsa, ja ääneen pääsevät myös päähenkilöiden läheiset.

Lämminhenkiseksi kuvailtu sarja on saanut laajalti hyvin positiivisen vastaanoton, mutta myös kovaa kritiikkiä sosiaalisessa mediassa. Joidenkin katsojien mukaan ohjelma maalaa autisteista stereotyyppistä ja lapsenomaista kuvaa. Ohjelmaa kritisoidaan myös päähenkilöiden samankaltaisuudesta.

Kritisoijat korostavat, ettei heidän kritiikkinsä kohdistu kuitenkaan ohjelman päähenkilöihin. Lähtökohtaisesti kaikki kritiikki on kohdistettu ohjelman tuotantoon ja osittain ohjelmassa esiintyvien autistien läheisiin.

Lue lisää: Ylen uutuussarja lumosi välittömästi tv-katsojat – sitten ilmoille putkahti rajua kritiikkiä

Kritiikkiä on tullut myös yhdeltä sarjan osallistujista.

Twitterissä Aleks-nimellä esiintyvä henkilö kertoo, että hän osallistui sarjaan ja näkyy joissain kohdissa, mutta ei tavalla, johon hän oli suostunut. Hänen julkaisunsa aiheesta ovat keränneet valtavasti huomiota.

– Koen tulleeni manipuloiduksi. En ole suostunut deittiohjelmaan, sivujuoni on tehty ilman suostumustani ja en ole ollut tietoinen asiasta, Aleks kirjoittaa Twitter-päivityksessään.

– Eli meille kerrottiin ohjelmaan pyytäessä ”sarja autistisesta miehestä, joka kypärä päässä harjoittelee sosiaalisia tilanteita ja juttelee ihmisille”. Tähän suostuin. Sarjan ulos tullessa kyse oli yhtäkkiä myös tyttöystävän etsimisestä. Siihen en suostunut. En edes ole tyttö, hän jatkaa.

Aleks kertoo, että hän suostui sarjaan, koska hän on itsekin autisti.

– Siksi myös koen, että minua kohdeltiin erityisen huonosti koska sarjan tekijöiden tulisi tietää, että tarvitsen selkeää, rehellistä ja suoraa kommunikaatiota. En osaa aina lukea piilomerkityksiä.

Hän painottaa, ettei sysää vastuuta päähenkilölle vaan sarjan tekijöille, joiden huijaamaksi hän on kokenut tulleensa.

– Tietääkseni se, että puhun jonkun kanssa tavallista keskustelua ei tarkoita sitä, että musta saa tehdä jonkun deittailtavan hahmon tv-sarjaan. Sarjassa esitettävissä viesteissä vastasin vain minulle lähetettyihin kysymyksiin.

Aleks jatkaa, että sarjan tekijät ovat olleet häneen jo yhteydessä. Ilta-Sanomat tavoitti ohjelmasta vastaavan tuotantoyhtiön, joka kommentoi Aleksin väitteitä seuraavasti:

– Arvostamme sitä, että Aleks on tuonut esiin oman näkökulmansa sekä puhunut avoimesti myös omasta elämänvaiheestaan kuvausten jälkeen. Kohtaus, jossa Aleks keskustelee päähenkilömme kanssa, on yksi sarjan tärkeimpiä juuri sen vuoksi, miten Aleks tiivistää omalla puheenvuorollaan sarjan olemassaolon tärkeyden vertaistuen tarpeesta, kommentoi Fremantle Finlandin kehityspäällikkö Helena Bäckman sähköpostitse.

Backmanin mukaan asia on jo sovittu suoraan Aleksin kanssa.

Yleisradion edustaja Ari Ylä-Anttilan mukaan Kirjolla-sarjan kohtaama yleinen somekritiikki pitäisi suhteuttaa palautteen kokonaismäärään. Ylä-Anttila kertoo, ettei ole kokenut vastaavaa positiivisen palautteen tulvaa aiemmin, vaikka on työkseen tilannut ohjelmia Ylen kanaville jo yli 10 vuoden ajan.

– Palaute on ollut erittäin runsasta, sitä on tullut monia kanavia pitkin ja se on poikkeuksellisen kiittävää. Kun katsojia on todella paljon, ei kaikkia kuitenkaan voi koskaan miellyttää.

– Sarja on selvästi osunut johonkin isoon kipupisteeseen, jota ei ole kunnolla käsitelty ja josta ei ole tiedetty. Ja sehän oli tarkoituksemmekin, kertoa suurelle yleisölle, millaista joidenkin esimerkkihenkilöiden arkielämä on, Ylä-Anttila sanoo Ilta-Sanomille.

Ylä-Anttilan mukaan sarjan päähenkilöt valikoituivat muun muassa sen mukaan, ketkä pystyivät sitoutumaan dokumentaarisen realityn tekoon ja kohtuulliseen pitkään tuotantoaikaan.

– Heidän täytyi myös olla henkisesti niin vahvoja, että kestävät joskus aika raa’ankin kritiikin, mitä esimerkiksi somessa voi esiintyä julkaisun jälkeen. Se voi olla aika julmaa ja kohtuutonta. Kun kyseessä on autistit, tämä on vielä normaalia tärkeämpää, Ylä-Anttila kommentoi.

Ari Ylä-Anttila torppaa syytökset siitä, että sarjan henkilögalleria olisi elitistinen tai erityisen hyväosaisten joukko.

– Jos ajatellaan varakkuutta, niin enemmistö päähenkilöistä on ihan tavallisista suomalaisista perheistä, Ylä-Anttila sanoo.

– Ymmärrän hyvin, että joillekin kasautuu elämässä enemmän ongelmia kuin toisille, emmekä ole väittäneet, että tässä sarjassa olisi koko totuus autismista.

Ylä-Anttilan mukaan Yleisradio törmäsi samankaltaisiin ”elitismisyytöksiin” aikoinaan esittäessään kehitysvammaisista aikuisista kertovaa Toisenlaiset frendit -dokumenttisarjaa.

Monien katsojien mukaan ohjelman päähenkilöillä meni turhan hyvin moniin muihin verrattuna, eikä sarja siitä syystä kuvastanut todellisuutta. Ohjelma palkittiin lopulta Kultaisella Venlalla.