Lukuisat kehitysmaat ovat vararikon partaalla. Maiden velkataakka on pahentunut nopeasti kehittyneen inflaation sekä dollarin kurssin vahvistumisen myötä. Jo valmiiksi huonoa tilannetta pahentaa entisestään hidastunut kasvu sekä nousevat korkokulut.
Laskelmien mukaan köyhien maiden yhteenlaskettu velkataakka on jopa 200 miljardia dollaria. Asiasta uutisoi The New York Times -lehti.
Valtavien lainamäärien laiminlyönnit voivat nostaa haavoittuvien kansojen lainakustannuksia entisestään ja lisätä osaltaan myös rahoituskriisiä. Tämän vuoden aikana lähes 100 miljoonaa ihmistä on ajautunut köyhyyteen pandemian, inflaation sekä Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.
Tilanne aiheuttaa uuden haasteen maailmantaloudelle, joka on siirtynyt kohti taantumaa. Kehittyneiden maiden johtajat ovat pyrkineet löytämään ratkaisuja useiden kehittyvien maiden tilanteisiin, jotta rahoituskriisiltä vältyttäisiin.
Maailmanpankin johtaja David Malpass kertoi viime kuussa G20-maiden huippukokouksessa Balilla, että kehitysmaiden tämän hetkinen taakka on raskas. Tilanne vaikuttaa kehittyneiden talouksien maihin lisääntyneinä muuttovirtoina sekä menetettyinä markkinoina.
– Kehittyvien maiden on tärkeä löytää keinoja, joilla velkaa on mahdollista vähentää. Tunnelin päässä on nähtävä valoa, Malpass kertoo.
Kehittyvien maiden tilanne tuskin tulee vaikuttamaan maailmantalouden kokonaistilanteeseen kovinkaan suuresti, sillä niiden markkinat ovat verrattain pieniä suuressa mittakaavassa. Jatkossa kehittyneiden maiden saattaa olla entistä vaikeampi viedä tuotteita maihin, jotka ovat pahassa velkakierteessä tai ovat maksukyvyttömiä. Esimerkiksi Sri Lanka joutui aiemmin tänä vuonna järjestämään vaihtokauppasopimuksen Iranin kanssa öljyn maksamisesta teelehdillä.
YK:n kehitysohjelman pääjohtaja Achim Steinerin mukaan tällä hetkellä vararikon partaalla on 54 maata. MAURIZIO BRAMBATTI
Ennusteet ensi vuodelle huolestuttavia
Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat arvioineet, että ensi vuoden aikana kymmenkunta maata saattaa päätyä maksukyvyttömäksi.
IMF:n arvion mukaan 60 prosenttia kehittyvistä maista ovat joko ongelmissa lainojen takaisinmaksujen kanssa tai erittäin korkeassa riskissä siihen ajautumisessa.
YK:n kehitysohjelman pääjohtaja Achim Steiner kertoo, että tällä hetkellä listalla on 54 maata, jotka ovat vaarassa joutua maksukyvyttömiksi.
– Mikäli maat saavat osakseen lisäiskuja, korot nousevat entisestään, lainanotosta tulee kalliimpaa, energian tai elintarvikkeiden hinnat jatkavat nousuaan, on lähes väistämätöntä, että useat taloudet eivät pysty maksamaan velvoitteitaan, Steiner kertoo.
Steiner puhui kehittyvien maiden hälyttävästä tilanteesta Cop27-ilmastokokouksessa.
– Meidän tulee kohdentaa varoja (likviditeettiä) kehittyviin maihin, jotta voimme tehdä jatkoinvestointeja energiansiirtoon sekä sopeutustoimiin, Steiner kertoo.
Pakistania on koetellut kuluvan syksyn aikana laajat tulvat. NADEEM KHAWAR, AOP
Sään ääri-ilmiöt maksavat paljon
The Guardian -lehti kirjoittaa, että kehittyvät maat ovat jo tehneet suuria investointeja ilmastotoimien osalta. Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että ilman toimenpiteitä velkaantumisen auttamiseksi köyhien maiden on mahdoton selvitä ilmastokriisistä.
Sään ääri-ilmiöt vaikuttavat usein pahiten juuri kehittyviin maihin.
– Meillä on kehittyneissä maissa käytössä järjestelmät, joilla pystymme reagoimaan sään ääri-ilmiöihin. Mutta kun Karibialle iskevä hurrikaani vie maasta kolmasosan bruttokansantuotteesta kahdessatoista tunnissa, ei vaihtoehtoja ole juuri käytettävissä, Steiner kertoo.
YK:n kehitysohjelman pääjohtajan mukaan menetys ja vahinko -varoja tulisi olla kehittyvien maiden käytössä nykyistä paremmin. Näyttää myös siltä, että ääri-ilmiöiden mukanaan tuomat kustannukset tulevat jatkossa kasvamaan entisestään.
