LUTin ja VTT:n kehittämä hiilikädenjälkimalli auttaa yrityksiä kertomaan ympäristöteoistaan uskottavasti. Myös EU aikoo karsia viherpesua.
Suomessa on kehitetty menetelmä, jolla voidaan suitsia viherpesua eli yritysten katteettomia ympäristöväittämiä. Kysymys on hiilikädenjälkimenetelmästä, jota on tutkittu VTT:n ja LUTin yhteistyönä vuodesta 2016 lähtien.
Käsitteen on alun perin kehittänyt yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston tutkija Gregory Norris.
Lisää: MIT:n tutkija: metsäteollisuus voisi kasvattaa paljon positiivisia ympäristövaikutuksia – yritykset ovat arkoja, pelkona moitteet viherpesusta
Menetelmässä on kysymys siitä, miten voidaan luotettavasti selvittää tuotteiden ja toiminnan myönteisiä ympäristövaikutuksia koko niiden elinkaaren ajalta.
Uraauurtava tutkimus
LUTin tutkija Laura Lakanen on tehnyt menetelmästä maailman ensimmäisen väitöskirjan (siirryt toiseen palveluun).
– Positiivisten ympäristövaikutusten selvittämisessä on tähän saakka puuttunut tieteeseen ja elinkaariajatteluun pohjautuva malli. Tämä tutkimus antaa nyt vaihe vaiheelta laskentaohjeet myönteisten vaikutusten määrittämiseen ja viestimiseen, Lakanen kertoo.
Hänen mukaansa menetelmälle on tarvetta.
– Hiilikädenjälkimenetelmä on tehnyt vahvasti tuloaan yrityksissä, mutta sitä saatetaan jossain vaiheessa hyödyntää myös lainsäädännössä.
Kolikon toinen puoli
Monelle hiilijalanjälki-käsite on jo ennestään tuttu. Se mittaa sitä, kuinka paljon toiminta tai tuote aiheuttaa elinkaarensa aikana päästöjä.
Hiilikädenjäljessä on kyse kolikon toisesta puolesta eli siitä, kuinka paljon toiminta tai tuote pienentää päästöjä elinkaarensa aikana.
Päästövähennys lasketaan vertaamalla kahta samanlaista tuotetta toisiinsa.
Esimerkiksi LUTin ja VTT:n tutkimukseen osallistunut öljy-yhtiö Neste halusi selvittää, kuinka paljon vähemmän sen uusiutuva diesel aiheuttaa päästöjä kuin tavallinen fossiilisesta öljystä valmistettu diesel.
Nesteen mukaan ero on merkittävä.
– Hiilikädenjälkitutkimuksen lopputulos oli se, että Nesteen uusiutuva diesel aiheuttaa 90 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä elinkaarensa aikana kuin perinteinen diesel, Nesteen vastuullisuustutkija Asta Soininen kertoo.
Ympäristöjärjestö Greenpeace arvosteli Nestettä pitkään viherpesusta liittyen palmuöljyn käyttöön uusiutuvan dieselin raaka-aineena. Greenpeacen mukaan palmuöljyn käyttö aiheuttaa metsäkatoa, koska sademetsiä hakataan palmuplantaasien tieltä.
Asta Soinisen mielestä hiilikädenjälkimittaus vahvistaa edelleen Nesteen viestien uskottavuutta.
– Olemme hyvällä pohjalla, jos voimme selkeästi osoittaa, mihin meidän väitteemme perustuvat.
Viherpesu rehottaa mainonnassa
Suomen ympäristökeskus Syke teki viime vuonna tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun)siitä, kuinka yleistä viherpesu on nettimainonnassa Suomessa.
Tutkimuksen johtopäätökset olivat lohduttomat.
– Päätulos tutkimuksesta oli, että hiukan yli puolet eli 56 prosenttia tutkittujen mainosten ympäristöväitteistä olivat asiattomia, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Tero Heinonen kertoo.
Tutkimuksessa käytiin läpi tuhansia vuoden 2021 syksyn nettimainoksia. Tarkempaan tutkimukseen päätyi 262 mainosta, joissa oli ympäristöväittämiä.
Yhteinen piirre monille mainoksille oli ympäristöväitteiden epämääräisyys.
– Ne olivat monitulkintaisia. Siellä toistettiin samoja sanoja kuten ekologinen, vihreä, mutta ei selvennetty sen tarkemmin, mistä on kysymys, Tero Heinonen kertoo.
EU haluaa karsia viherpesua
Myös EU on havainnut viherpesun yleisyyden ja aikoo puuttua asiaan.
EU:n komissio antoi äskettäin direktiiviehdotuksen, jonka mukaan yritysten pitää noudattaa tiettyjä minimikriteereitä ympäristöväitteissä. Väitteiden on perustuttava tieteeseen ja niissä on otettava huomioon tuotteen koko elinkaari.
Voit keskustella aiheesta 1.4. kello 23.00 asti.
