Kannattaako pienpuolueita äänestää? Entä mitä poliitikko tarkoittaa puhuessaan ”tehostamisesta”? Lue vastaukset kymmeneen puhuttavaan kysymykseen.
Mitä poliitikot tarkoittavat puheella tehostamisesta, pyrkiikö Venäjä vaikuttamaan vaalitulokseen ja miksi kannattaisi äänestää pienpuoluetta? Eduskuntavaalit lähestyvät ja Ylen vaalichat (siirryt toiseen palveluun) kävi aamulla kuumana.
Poimimme tähän juttuun kymmenen kiinnostavinta chatissa esitettyä kysymystä ja asiantuntijoiden vastaukset niihin. Ylen vaalichatissa kansalaisten kysymyksiin vastasivat mediatutkija, professori Anu Koivunen Turun yliopistosta, erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta ja myynnistä ja asiakkuuksista vastaava johtaja Juho Rahkonen E2 Tutkimuksesta.
1. Moni puolue on luvannut olla leikkaamatta koulutuksesta ja sen sijaan sitä on tarkoitus tehostaa. Onko tietoa mitä poliitikot tarkoittavat tällä tehostamisella?
– Hyvä kysymys! Tehostaminen on sana, käytännössä tarkoittanee rahoituksen supistamista, jollei lakisääteisiä tehtäviä vähennetä. Kyse on käytännössä siitä, että hallinnon alalta edellytetään leikkauksia esimerkiksi henkilöstöön (joka on suurin menoerä), tilakustannuksiin tai erilaisiin projektiluontoisiin rahoihin, sanoo professori Anu Koivunen.
2. Kannattaako pienpuolueita äänestää, kun ehdokas ei varmasti pääse eduskuntaan, kuka silloin hyötyy äänestä?
– Pienpuolueet tuovat usein esille teemoja, jotka jäävät valtavirtakeskustelussa sivuun. Äänestämällä tällaisia puolueita äänestäjä usein haluaa tuoda esille juuri kriittisyyttään vallitseviin poliittisiin oloihin ja tehdä näkyväksi marginaaliin jääviä teemoja. Tällöin kuitenkin pitää hyväksyä se, että hyvin todennäköisesti valittu pienpuolue ei pääse eduskuntaan, sanoo Kimmo Elo.
3. Pyrkiikö Venäjä vaikuttamaan Suomen vaalitulokseen? Millä tavoin tämä onnistuu?
– Venäjän näkökulmasta Suomi on niin sanotusti menetetty tapaus. Jos tänne pyritään tekemään vaalivaikuttamista, mitä Venäjä siitä hyötyisi? Kaikki eduskuntapuolueet ovat samoilla linjoilla esimerkiksi Nato-jäsenyyden ja Ukrainan sodan suhteen. Ainoa, mitä Venäjä voi yrittää, on lyödä kiilaa kansalaisten väliseen luottamukseen ja repiä yhteiskuntaa sisältä päin. Mutta huonosti se näyttää onnistuvan, sanoo E2 tutkimuksesta Juho Rahkonen.
4. Onko vaarana, että leikataan liikaa ja vääristä kohteista? Toistetaan ikäänkuin 90-luvun laman virheet?
– Kyllä se on vaarana. Liiallisen tiukka ja kuristava talouspolitiikka voi vaikuttaa muun muassa tulevaisuuden kasvun ja hyvän yhteiskunnan edellytyksiin. Tärkeää on se, mihin rahat käytetään, ei pelkästään se, miten paljon rahaa käytetään. Julkisella velalla pitäisi rahoittaa etenkin tulevaisuuteen tähtääviä investointeja, kuten koulutusta. Kaikki lähtee lopulta osaavista ja työkykyisistä ihmisistä, vastaa Juho Rahkonen.
5. Kuinka todennäköiseltä näyttää, että eduskuntaan nousee uusi puolue, tai jokin eduskunnassa nyt oleva puolue putoaa?
– Melko epätodennäköistä ainakin näissä vaaleissa, parhaimmat edellytykset näyttäisi olevan liberaalipuolueella saada Uudenmaan vaalipiiristä edustaja läpi. Nyt eduskunnasta olevista pienpuolueista VKK lienee se, jolla on suurin riski pudota eduskunnasta, vastaa Eduskuntatutkimuksen keskuksesta Kimmo elo.
6. Miksi niin sanottu taktinen äänestäminen on juuri nyt pinnalla? En ole kuullut puhuttavan ilmiöstä aiemmin ainakaan samassa mittakaavassa.
– Näissä vaaleissa tuntuu olevan aiempaa selvemmin blokkiasetelma (punavihreä vastaan porvariblokki), joten vaihtoehtojen suuret linjat ovat ehkä selkeämpiä kuin aikaisemmin. Selkiintynyt asetelma suosii ajatusta siitä, että äänestäjä voi taktikoida. Itse suhtaudun skeptisesti taktiseen äänestämiseen – parasta vain äänestää sitä ehdokasta tai puoluetta, jota ihan oikeasti kannattaa, Juho Rahkonen sanoo.
7. Kysyisin Saarikon kahdesta roolista. Valtiovarainministerinä iso vastuu nykymenosta ja on arvostellut erityisesti kokoomusta liiallisen velanoton moittimisesta. On nyt muuttanut kantansa ja varoittaa velanoton paisumisesta, mutta edelleen kritiikin kohteena on juurikin kokoomus ja sen talouslinja. Miksi näin?
Kysymykseen vastasi professori Anu Koivunen.
– Ajattelen, että Saarikko loogisesti jatkaa keskustan koko hallituskauden linjausta: olla hallituksessa ja siellä sisäisessä oppositiossa. Keskustaa voidaan tarvita moneen hallituskokoonpanoon, joten tämmöinen ”kahdet vankkurit” on tapa tehdä poliittista liikkumatilaa.
8. Miksi Euroopan unionista puhutaan vaaleissa niin vähän?
– Erittäin hyvä kysymys, jota itsekin olen tutkijana ihmetellyt. EU:n tulevaisuudesta ei ole keskusteltu lainkaan, vaikka muualla Euroopassa asiasta puhutaan aktiivisesti. Suomen tuleva hallitus voi joutua ”yllättäen” ottamaan kantaa EU:n isoihin uudistuksiin, joista meillä ei ole puhuttu mitään, Kimmo Elo sanoo.
9. Onko vähemmistöhallitus mahdollinen muuten kuin teoreettisesti maassamme?
– Mikään ei estä vähemmistöhallituksen muodostamista, jos sellainen tarkoituksenmukaiseksi nähdään. Meidän poliittisessa kulttuurissamme vähemmistöhallituksia on pidetty ongelmallisina, toisin kuin esim. Norjassa tai Tanskassa, Kimmo Elo vastaa.
10. Puolueen kannalta: onko sama äänestänkö ykkössuosikkia vai ensikertalaista? Onko vaaleissa jotain vaalimatematiikkaa?
– Puoluevalinta ensisijainen, koska vaalipiireissä lasketaan yhteen listan kaikki äänet ja sen jälkeen laitetaan ehdokkaat äänimäärän mukaan järjestykseen. Eli vaalimatematiikan kannalta ehdokasvalinnalla ei merkitystä, sanoo Anu Koivunen.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 29.3. kello 23:een saakka.
Katso myös video siitä, kuinka helposti ennakkoäänestäminen käy vielä tiistain aikana!
