Isäntämaa Qatarin kannattajapäädyssä on ollut riehakas tunnelma. New York Times selvitti, keitä innokkaasti laulavat fanit oikeasti ovat.
Qatarin peleissä on ollut epäilyttävän innokkaita isäntämaan kannattajia. Kuva: Kirill Kudryavtsev / AFP / Lehtikuva, Bernadett Szabo / Reuters, Kai Pfaffenbach / Reuters
Tatu Myllykoski
Kun isäntämaa Qatar aloitti MM-kisaurakkansa Ecuadoria vastaan viime sunnuntaina, monen katsojan huomio kiinnittyi toisessa päätykatsomossa tanssineeseen ja laulaneeseen viininpunaiseen mereen.
Qatarin piinkoviin faneihin.
Päädyn meno oli miltei yhtä kovaa kuin riehakkaasta kannatuskulttuuristaan tunnetussa Etelä-Amerikassa tai vaikkapa Turkin stadioneiden hornankattiloissa. Noin 1 500 miehen porukka hyllyi synkronoidusti ja piti hurjaa metakkaa.
Railakasta fanijoukkoa näytettiin kansainvälisessä tv-lähetyksessä ahkerasti, ehkä vähän liikaakin.
Näky herätti heti epäilyksiä, sillä Qatarin jalkapallokulttuurin tiedetään olevan mitätöntä. Paikallisten joukkueiden otteluissa käy vain joitakin satoja katsojia.
Kisajärjestäjien viekkaaseen suunnitelmaan oli kuitenkin jäänyt heidän kannaltaan kiusallinen ristiriita: monen kannattajan käsistä bongattiin näyttäviä tatuointeja.
Kiusallista siksi, koska tatuoinnit ovat erittäin harvinaisia Qatarissa.
Valtaosa kannattajapäädyn miehistä on pukeutunut identtisiin viinipunaisiin paitoihin, joiden etumuksessa lukee ”Qatar” ja selässä ”All for Al Annabi”. Kuva: BERNADETT SZABO / Reuters
New York Times selvitti, keitä isänmaallisuutta puhkuvat fanit oikeasti ovat ja mistä he tulevat. Kuten oli odotettavissa, jäljet eivät johtaneet Qatarin syrjäseuduille vaan runsaan parin tuhannen kilometrin päähän Libanoniin.
New York Timesin mukaan Qatarissa havahduttiin alkuvuodesta 2022 siihen, että kisojen isäntämaalle on saatava jostakin uskottavia kannattajia.
Koska turnaus oli jo vuosien ajan kirvoittanut valtavaa kritiikkiä muun muassa Qatarin synkän ihmisoikeustilanteen vuoksi, järjestäjät halusivat saada vaihteeksi positiivista huomiota. Olisi kiva, jos Qatarin peleissä olisi vallaton tunnelma.
Järjestäjät ottivatkin yhteyttä libanonilaisseuran Nejmehin kannattajaryhmään, koska Manaran kaupungista ponnistavan joukkueen kotipelit tunnetaan rapsakasta meiningistään.
Järjestettiin testitilaisuus. Sadat fanit ja paikalliset opiskelijat kerääntyivät huhtikuussa Nejmehin kotistadionille, jossa kuvattiin esittelyvideo siitä, mihin Nejmehin fanit kykenevät. Videolla kannattajaryhmä laulaa, polttaa soihtuja ja esittelee tifoja. Pätkä toimitettiin Qatariin.
New York Timesin mukaan kisajärjestäjät kaukana Dohassa ihastuivat näkemäänsä, ja pian maalliset hyödykkeet vaihtoivat omistajaa.
Kuten Qatarin kisoissa on ollut tapana.
Qatarin päädyssä on soinut rumpu ja fanit ovat matkineet islantilaisten tunnetuksi tekemää ”viikinkihuutoa”. Kuva: Kirill Kudryavtsev / AFP
New York Timesin mukaan ulkomaalaisille Qatar-faneille tarjottiin herkullista pakettia: lentoliput Dohaan, ilmainen majoitus ja ruokaa sekä pieni ”stipendi”. Siitä vastineeksi miesten oli luotava MM-stadionille eloa ja vilskettä, jota muualla maailmassa kadehdittaisiin.
Noin 1 500 miehen porukka saapui pääkallonpaikalle Qatariin lokakuun puolivälissä, noin kuukautta ennen MM-turnauksen avausottelua. Kannattajia tuli Libanonin lisäksi Syyriasta, Algeriasta ja Egyptistä. Kuten joukkueet, myös fanit tarvitsivat valmistautumisleirin hioutuakseen saumattomaksi kollektiiviksi.
He harjoittelivat kisoja varten keksittyjä kannatuslauluja ja koreografioita. Asioita, joita ultrakannattajat maalien takana usein tekevät.
Uusien Qatar-fanien oli opeteltava myös maan kansallislaulu, jotta edes joku veisaisi isäntämaan kunniaksi ennen alkuvihellystä.
Qatarin päädyssä on villi tunnelma. Kuva: KAI PFAFFENBACH / Reuters
NYT haastatteli yhtä kannattajaporukan jäsentä, jonka mukaan raha ei ollut ainoa motivaattori Qatarin-reissuun. Mies pysytteli jutussa nimettömänä.
– Meidän velvollisuutemme on kannattaa arabilaista kulttuuria. Jaamme saman kielen ja kulttuurin. Olemme sormia samassa kädessä. Haluamme näyttää maailmalle jotakin ainutlaatuista, mies julisti.
Qatarin ”fanit” eivät ole ainoita maksettuja kisaturisteja MM-karkeloissa.
Guardian uutisoi marraskuun alussa, että kisajärjestäjät maksoivat 80:lle Englannin ja Walesin kannattajalle heidän kisamatkansa. Maksettujen fanien tehtäviin kuului muutamassa tapahtumassa, esimerkiksi avajaisissa, käyminen sekä positiivisen hypen luominen sosiaalisessa mediassa.
Guardianin mukaan maksufanien piti tykätä ja jakaa myötämielisiä somepäivityksiä MM-kisoista. Negatiivisia sisältöjä kehotettiin ilmiantamaan.
Tanskalainen Emma Poulsen kertoi viime viikolla BT:lle, miltä katsomoiden keinotekoinen täyttäminen on pahimmillaan näyttänyt. Hänen mukaansa monet valekannattajista istuvat lehtereillä vain osan pelistä.
Tapahtumat viheriöllä eivät kiinnosta pätkääkään.
– Yksi mies tuli istumaan paikalleen kymmenen minuuttia ennen pelin loppua. Hän otti itsestään kuvan Tanskan lippu kädessään ja lähti pois. Ihan kuin hän olisi tehnyt työnsä, Poulsen kommentoi BT:lle.
Qatarin MM-urakka päättyi tiistaina 0–2-tappioon Hollannille. Kisahistorian huonoimmaksi joukkueeksi tituleerattu Qatar ei saanut alkulohkossa pistettäkään.
Fakta
Qatarin MM-kisojen ongelmat
Tausta: Kansainvälisen jalkapalloliiton (Fifa) hallitus päätti joulukuussa 2010 myöntää vuoden 2022 MM-kisat Qatariin.
Päätöksen tehneistä 22 hallituksen jäsenestä 20 on joko tuomittu korruptiosta tai saanut syytteen eettisesti arveluttavasta toiminnasta.
Vaatimuksia kisojen siirtämisestä pois Qatarista esiintyi jo 2010-luvun alussa. Bleacher Report listasi vuonna 2014 viisi perustelua. Näitä olivat kuumuus, kisojen erikoinen ajankohta (mikä tarkoitti eurooppalaisten sarjojen keskeytymistä useiksi viikoiksi), homofobia, siirtotyöläisten surkea asema ja jalkapalloinfrastruktuurin puuttuminen.
Toukokuussa 2015 Sveitsin poliisi teki yllätysratsian Fifaan. Taustalla olivat Yhdysvaltojen liittovaltion syyttäjäviranomaisten saamat tiedot Fifan johtohenkilöiden rikosepäilyistä.
Keväällä 2019 Fifa suunnitteli turnauksen laajentamista 48 maan laajuiseksi. Kisoja olisi pelattu Qatarin lisäksi Saudi-Arabiassa, Bahrainissa ja Arabiemiraateissa. Fifa yritti rauhoittaa Qatarin naapurimaiden vuonna 2017 julistamaa saartoa ”futisdiplomatiallaan”.
Ihmisoikeusjärjestöt ja Kansainvälinen rakennusliitto (BWI) vastustivat kisojen viemistä maihin, joissa ihmisoikeudet ja työolot olisivat vielä huonommalla tolalla kuin Qatarissa. Fifa luopui hätäsuunnitelmastaan toukokuussa 2019.
Stadionien rakentamisen ja muiden kisoihin liittyvien rakennusprojektien yhteydessä kuolleiden määrää on mahdoton arvioida, mutta tutkivien journalistien selvitysten perusteella heitä on tuhansia. Fifa on puolustanut kisojen järjestämistä sillä, että kisavalmistelujen ansiosta ihmisoikeudet ja työolot ovat parantuneet. Fifa ei ole kuitenkaan valmis maksamaan korvauksia rakennustöissä kuolleiden ihmisten omaisille.
Qataria hallitsee Al Thanin suku, eikä maassa ole poliittisia puolueita. Hallitseva eliitti voi toimia mielivaltaisesti. Qatar on ilmoittanut, että MM-turnaus on ilmastonsuojelun kannalta tarkkaan mietitty tapahtuma. Todennäköisempää on, että iso osa Dohaan rakennetuista stadioneista jää ilman jatkokäyttöä, kun MM-spektaakkeli päättyy Qatarin itsenäisyyspäivänä 18. joulukuuta.
Juha Kanerva
