7 867 219 ukrainalaista on paennut sotaa. Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan heitä on Venäjän jälkeen eniten Puolassa. Luku on yli 1,5 miljoonaa. Suomessa heitä on rekisteröity vain noin 40 000.
Kaksivuotias Onor on yksi heistä, jotka pakenevat Venäjän julmaa hyökkäyssotaa ja Ukrainan ankaraa talvea. Aftonbladetin mukaan hänen perheensä yritti päästä Puolan Przemyslin rajakaupungissa Berliinin-junaan kolmen päivän ajan.
UNHCR:n mukaan ukrainalaisia pakolaisia on EU-maissa toiseksi eniten Saksassa. Luku on yli miljoona. Monien muiden lailla myös Onorin perheen kodissa Lounais-Ukrainan Svaliavassa on sähkö ja vesi poikki, eikä ruokaa ole.
Monet ukrainalaiset pakolaiset saapuvat EU:hun ensimmäisenä Puolan Przemysliin. REUTERS
Ilmainen pakolaisjuna oli perheelle ainoa vaihtoehto, sillä heillä ei ole rahaa edes ruokaan. Juna jättää Aftonbladetin mukaan joka toinen päivä kymmeniä ihmisiä laiturille, koska kaikki eivät mahdu kyytiin.
Suomen lailla myös Ukrainassa on kylmä talvi. Pakkasta voi olla esimerkiksi Harkovan alueella yli 20 astetta. Se on paljon. Etenkin jos asumuksessa ei ole toimivaa lämmitystä.
Sodan alussa eri tilanne
Monet asiantuntijat pelkäävät Ukrainan talven aiheuttavan uuden pakolaisaallon. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila sanoo, että riskit ovat olemassa.
– Olosuhteet ovat heikentyneet monilla alueilla tuhoutuneen energiainfrastruktuurin myötä. Ne riippuvat siitä, millainen talvesta tulee. Jos on jumalattomia pakkaslukemia, silloin uusi pakolaiskriisi on hyvinkin todennäköinen.
Ukrainalaiset pakenevat nyt talvea. Kuvassa Holodomorin muistomerkki Kiovassa. Nälänhätä tappoi miljoonia ukrainalaisia 1930-luvun alkupuolella. AOP
Lassila kuitenkin toppuuttelee paniikkia kauhuskenaarioista. Hänen mukaansa on liian aikaista sanoa, millaiseksi tilanne muodostuu.
– Tilanne on erilainen kuin sodan alussa. Silloin oli sokki ja välittömänä seurauksena syntynyt sodan jaloista pakeneminen. Nyt tilanteeseen ollaan jo totuttu. Ukraina on osoittanut sietokykyä sotaolosuhteissa.
Ukraina on Lassilan mukaan pystynyt myös korjaamaan hämmästyttävän nopeasti aiheutuneita tappioita siedettävälle tasolle. Venäjä on tehnyt syksystä lähtien valtavan määrän ohjusiskuja ympäri maata.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila näkee riskit siihen, että Ukrainasta lähtee iso määrä pakolaisia liikkeelle. Ulkopoliittinen instituutti
Iskut ovat kohdistuneet myös energiainfrastruktuuriin ja siviilikohteisiin. Tilanteen kehittyminen riippuu siitä, millaisella intensiteetillä Venäjä pystyy iskuja tekemään. Ja miten Ukraina pystyy niitä torjumaan.
– Tämä on varmasti yksi Venäjän tavoite murentaa selkäranka infrastruktuurin tuhoamisella. Jos se aiheuttaisi vielä pakolaiskriisin, se loisi läntisiin vastaanottaviin maihin painetta. Kyllä tässä tietty talven kosketus näkyy pakolaisten kasvaneessa lukumäärässä.
