Seitsemän vuotta raittiina ollut Christer Schoultz haluaa ryhmänsä kautta auttaa muita riippuvaisia ja oikaista käsityksiä siitä, kuka voi olla alkoholisti.
Mielikuvat alkoholisteista johtavat usein ääripäihin – ihmisiin, jotka haahuilevat resuisina asemilla ja rähisevät joutilaina kauppojen kulmilla. Kuitenkin noin 80 prosenttia alkoholisteista on työelämässä. Päihderiippuvuuden kokemusasiantuntija sekä hallitusammattilainen ja sarjayrittäjä Christer Schoultz ei siististi pukeutuvana, hyvin tienaavana ja isojen yrtysten johtotehtäviin edenneenä vaikuttanut ulospäin alkoholistilta, vaikka hän sitä olikin.
Schoultzin Alkoholismin tavalliset kasvot -ryhmä on syntynyt Facebookin tarpeesta auttaa muita riippuvaisia.
– Mulla sattuu olemaan sellainen CV, että pystyn antamaan tosi paljon tarttumapintaa. Jos mulle tulee vuorineuvos sanomaan, että kuule poika, minun tulotasollani ei voi olla alkoholisti, niin sanon, että kyllä voi, Schoultz toteaa Radio Suomen Päivässä.
Facebook-ryhmän tarkoitus on levittää muun muassa tätä sanomaa. Kuka tahansa voi olla alkoholisti näyttävistä kulisseista huolimatta.
Schoultz kertoo, että ryhmän kasvutahti on huikea.
– Mä näen jo tällaista metadataa siinä, että joulun jälkeen ja erityisesti tammikuun alussa tulee ihan järjettömän paljon uusia jäseniä, Schoultz sanoo.
Tammikuun lopussa on taas vuoden ainoa ajankohta, kun ryhmän koko hetkellisesti pienenee.
– Tammikuun lopussa alkaa ärsyyntyminen, kun kuivistelu alkaa. Puhutaan tällaisesta kuivahumalaoireyhtymästä ja alkaakin tulla tatti otsaan ja lähdetään pois ryhmästä, kuvailee Schoultz.
Kuivaan humalatilaan liittyy muun muassa se, että juomattomuudesta syytetään muita.
– Ruotsalaiset ovat esimerkiksi tutkineet sitä, miten tällaiset kuivat jaksot vaikuttavat lapsiperheisiin. Se on äärettömän traumatisoivaa. Siellä ollaan kireitä kuin viulunkielet ja siitä juomattomuudesta syytetään muita – ollaan kuivia, sanoo Schoultz.
Usein päihderiippuvaiselle annetaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi, koska se selittää kuivan käytöksen – ikään kuin on hullu, sanoo Schoultz.
Schoultz: Suomessa ollaan kaukana addiktioiden ymmärtämisestä
– Me puhutaan aina suurkulutuksen kautta, Christer Shcoultz sanoo.
Hän tuo esille, että kaikki keskustelu käydään siitä, kuinka monta alkoholiannosta on turvallista ottaa.
– Juuri uutisoitiin isosti, että Kanadassa suositellaan enää kahta annosta per viikko. Hollannissa se on yksi annos per viikko ja Ruotsissa se taitaa olla neljä, Schoultz listaa.
Suomessa miesten alkoholinkäytön korkeaksi riskitasoksi on määritelty 24 annosta ja naisilla 16 annosta. Kohtuullisen alkoholinkulutuksen viikkomääränä pidetään Suomessa 14 annosta miesten kohdalla ja 9 naisten kohdalla.
– Se on oikeasti aika iso määrä ja perustuu sellaiseen arvioon, että missä vaiheessa meidän elimet alkavat surkastumaan ja kuolleisuus lisääntyy. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä riippuvuuden kanssa, sanoo Schoultz.
Schoultz sanoo, että riippuvuudesta kärsivä ihminen, kuten hän itse, ei voi juoda yhtään mitään.
– Se on yhtä absurdi ajatus kuin yrittää hallita pähkinäallergikon pähkinöiden syöntiä, Schoultz selventää.
Sairautena alkoholismi on sellainen, että toleranssi kasvaa, mutta hallinta heikkenee ja lopuksi menetämme sen kokonaan.
– Tipaton kausi on mun maailmassa puhtaasti elementti, jossa päihderiippuvainen käyttää sitä oikeutuksena saada juoda 11 kuukautta vuodessa, summaa Schoultz.
Lue myös:
Päihdeongelmia on lähes kaikkien lähipiirissä, mutta silti niitä leimaa häpeä – Juho Toivasta, 35, auttoivat kierteestä irti äidin sanat
Joko tipaton tammikuu tai vegaanihaaste alkaa nyppiä? Tässä asiantuntijan vinkit pysyvään elämänmuutokseen
