Hyvinvointialuejohtaja myönsi, että palvelujen saatavuudessa on haasteita joissakin Pirkanmaan kunnissa. Esimerkiksi lasten ja nuorten palveluissa on puutteita.
Pirkanmaan aluevaltuusto on päättänyt taloudelliset raamit vuodenvaihteessa aloittavalle hyvinvointialueelle. Valtuusto hyväksyi maanantaina sille esitetyn alijäämäisen talousarvion vuodelle 2023.
– Meillä on tänään historiallinen kokous. Vajaan kuukauden päästä aloittava hyvinvointialue saa tästä kokouksesta strategian, talousarvion ja -suunnitelman. Nämä ohjaavat 19 000 henkilön organisaation toimintaa, sanoi aluevaltuuston puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) avauspuheenvuorossaan.
Lylyn mukaan muutokseen on valmistauduttu hyvin, mutta yllätyksiä voi tulla matkan varrella.
– Ensin hoidamme turvallisen siirtymän, sitten alkaa käytännön työ, Lyly sanoi.
Rahoitus voi riittää tehtävien hoitoon
Talousarvion esitteli kokouksessa hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola.
– Päivä on kyllä historiallinen myös virkamiehille, jos se on sitä poliitikoillekin.
Erhola uskoo, että Pirkanmaalla hyvinvointialueen rahoitus voi riittää tehtävien hoitoon.
– On käyty negatiivista keskustelua siitä, että hyvinvointialueiden rahoitus ei mitenkään riitä. Olen siitä hieman eri mieltä.
Erhola kertoi, että Pirkanmaan hyvinvointialueen rahoitus kasvaa ensi vuodelle 6,8 prosenttia. Keskeistä Erholan mukaan on se, paljonko uusia oikeuksia eduskunta lainsäädännöllä luo kuntalaisille.
– Jos ei kovin paljon, pystymme elämään Pirkanmaalla hyvinvointialueen rahoituksen kanssa. On joitakin alueita, joissa haasteita on enemmän kuin meillä, Erhola sanoi.
Erholan mukaan luvassa on kuitenkin tiukkaa talouskuria ja toiminnan uudistamista heti kun mahdollista.
Valtuutettuja puhuttivat kokouksessa muun muassa hyvinvointialueiden niukat resurssit, palvelujen saatavuus ja henkilöstön työolot sekä työntekijäpula.
Toiset valtuutetut korostivat tarvetta tehdä asioita tehokkaammin kuin ennen, toiset korostivat riittävän rahoituksen merkitystä.
Esiin nousivat muun muassa mielenterveyspalvelujen jonot, omaishoitajien mahdollisesti heikentyvä asema ja yksityisten yritysten rooli sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Lisäksi perussuomalaiset valtuutetut kehottivat lukuisissa puheenvuoroissa muita valtuustoryhmiä hyväksymään perussuomalaisten esityksen niin kutsutun demokratiarahan puolittamisesta. Kyse on rahasta, jota valtuustoryhmät voivat käyttää esimerkiksi hyvinvointialueen asukkaille kohdistettuihin yleisötilaisuuksiin ja tiedottamiseen. Pirkanmaalla summa on yhteensä enintään 400 000 euroa.
Perussuomalaiset saivat tuskin lainkaan vastakaikua esitykselleen.
Viranhaltijat ovat laatineet hyvinvointialueen talousarviota epävarmoin tiedoin. Koska kyseessä on kaikkien aikojen ensimmäinen hyvinvointialueen budjetti, arviota ei ole voinut verrata aiempien vuosien tilinpäätöksiin.
Viranhaltijat varoittavat, että talousarvioon joudutaan tekemään muutoksia ensi vuoden aikana, kun tiedot tarkentuvat.
– Talousarvioesitys on jossain määrin sumuiseen ympäristöön tehty ja se pitää tässä käsittelyssä ymmärtää, aluevaltuuston puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi.
Perheille tukea mahdollisimman nopeasti
Aluevaltuusto päätti kokouksessa myös hyvinvointialueen strategiasta vuosille 2023–2025. Strategia sisältää muun muassa hyvinvointialueen vision, mission ja arvot.
Pirkanmaan hyvinvointialueen strategian nimeksi on annettu ”Tärkeintä on ihminen”. Hyvinvointialue pyrkii ”erinomaiseen asiakaskokemukseen ja saavutettaviin palveluihin”.
Hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola sanoi, että palveluiden saatavuus on haasteellinen joissakin Pirkanmaan kunnissa. Esimerkiksi lasten ja nuorten palveluissa on puutteita.
– Perheitä pitää tukea jo varhaisessa vaiheessa, Erhola sanoi.
Erhola otti esiin myös muun muassa työvoimapulan ja sen, miten hyvinvointialueen täytyy suhtautua siihen realistisesti. Hyvinvointialueen tavoitteena on pitää huolta henkilökunnan työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista.
– On tärkeää, että lunastamme työntekijöiden luottamuksen arjen teoilla.
Osa valtuutetuista arvosteli strategiaa konkretian puutteesta. Osan mielestä se antaa hyvin suuntaa hyvinvointialueen toiminnalle.
Lisäksi valtuutetut väittelivät siitä, sopiiko hyvinvointialueen strategiaan maininta ilmastonmuutokseen varautumisesta.
Perussuomalaiset valtuutetut vaativat maininnan poistamista. Heidän mielestään se vain lisää ilmastoahdistusta.
Mainintaa puolustettiin muun muassa vihreiden ja vasemmistoliiton leireistä. Puolustajien mielestä ilmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavat laajalti myös pirkanmaalaisten hyvinvointiin.
Luultavasti ei irtisanomisia
Pirkanmaan hyvinvointialue on Suomen suurin. Sen toimintaan kuluu ensi vuonna arviolta noin 2,6 miljardia euroa. Talousarvio vuodelle 2023 on 63,5 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Johtavat viranhaltijat esittelivät talousarviota ensimmäisen kerran jo marraskuun puolessavälissä. Silloin he arvioivat, että hyvinvointialueella on edessä säästöjä, mutta ei luultavasti irtisanomisia.
Konsernipalvelujen johtaja Juhani Sand arvioi, että hyvinvointialue voi säästää esimerkiksi poistamalla päällekkäisyyksiä ja muuttamalla toimintatapoja.
Katso, mitä Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola kertoi hyvinvointialueen rahankäytöstä tiedotustilaisuudessa 16. marraskuuta:
