Asiantuntija- ja työntekijäpula näkyy ja tuntuu jo LUMA- eli luonnontieteellisillä ja matemaattisilla aloilla. Useiden työelämäliittojen tilaaman selvityksen mukaan Suomi on jäänyt hälyttävän paljon jälkeen osaamisessa luonnontieteellis-matemaattisilla aloilla. Osaamisen taso on Euroopan mittakaavassa kaukana siitä, missä olimme 2000-luvun alkuvuosina.
Pisa-tutkimus on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma, jossa kartoitetaan 15-vuotiaiden nuorten osaamisen tasoa. Tutkimuksissa selvitetään erityisesti lukutaitoa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Suomessa nuorten osaaminen on heikentynyt järjestelmällisesti jo vuodesta 2006 alkaen. Etenkin luonnontieteiden osalta osaaminen on heikentynyt tilastollisesti merkittävästi.
Matematiikan osalta osaaminen on huippuvuosien jälkeen laskenut verrattain eniten verrattuna muihin maihin. Vuonna 2003 Suomi sijoittui toiseksi, kun taas vuoden 2018 sijoitus oli 16.
Joka 7. ei osaa lukea peruskoulun jälkeen
Suomessa on panostettu itseohjautuvuuteen sekä monimuotoisemman oppimisen puolesta tehtyihin toimenpiteisiin. Samanaikaisesti ryhmäkoot ovat kasvaneet ja opettajien yksilöopetukseen käytettävät resurssit ovat pienentyneet. Tutkimukset osoittavat, että osaamisen puutteet keskittyvät eritoten pojille. Euroopan parhaiten pärjäävään Viroon verrattuna on tärkeä huomioida, että suomalaisten tyttöjen osalta oppimistulokset ovat hieman paremmalla tolalla, kuin poikien. Koulujärjestelmä on epäonnistunut ottamaan huomioon poikien tarpeet opetuksessa.
– Selkeänä erona maiden välillä nousee virolaisten vähemmän itseohjautuvuutta vaativa koulutusjärjestelmä, jossa opiskellaan hyvin opettajalähtöisesti. Itseohjautuvuuteen pohjaavaa järjestelmäämme tulisikin viipymättä tarkastella kriittisesti, sanoo johtava asiantuntija Anni Siltanen Kemianteollisuus ry:stä.
Jarkko Lampiselkä Helsingin yliopistosta kertoo, että 2000-luvun alkupuolella oli vielä hyvä valtiontuki. Tohtoriohjelman ohjaajana työskentelevän miehen mukaan Suomen koulutusjärjestelmässä on pääosin neljä haastetta.
Enenevissä määrin heikentyvä kiinnostus LUMA-aloja kohtaan sekä niiden yleinen vaikeusaste vähentävät osaltaan alalle hakeutuvien määrää. Lisäksi työskentelytapojen yksipuolisuus sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttö on tällä hetkellä vähäistä.
– LUMA-alat eivät tulevaisuudessa ainakaan tule vähenemään, päin vastoin. Ydinosaaminen teknologistuvassa yhteiskunnassa on varmistettava, Lampiselkä kertoo.
Ongelmaksi työelämässä on jo muodostunut, ettei osaavia työntekijöitä maasta tunnu enää riittävästi löytyvän. Opetus- ja kulttuuriministeriössä asiaa pidetään tärkeänä. Opetusneuvos Paavo-Petri Ahosen mukaan ongelmien tunnistuskapasiteettiin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Ammattiliitoilla sekä LUMA-aloilla on tarvetta työntekijöille. PISA-tulosten heikkeneminen vie pohjaa myös tulevalta oppimiselta, etenkin jatko-opintojen osalta. Tutkimukset osoittivat, että matematiikan osaaminen vaikuttaa olennaisesti kokemukseen esimerkiksi insinööriopinnoissa. Opiskelijat, jotka arvioivat oman matemaattisen osaamisen heikoksi tai välttäväksi, kokivat opinnot haastaviksi keskimääräistä useammin.
Etenkin matematiikan osalta Suomen taso on laskenut merkittävästi. Kuvituskuva. AOP
Kurinpalautusta kouluun
Suomessa tulisi vihdoin herätä siihen todellisuuteen, että maa luokitellaan nykyisin pysyvän laskun maaksi, jossa joka seitsemäs ei peruskoulusta päästyään osaa kunnolla lukea, Kemianteollisuus katsoo. Suomen päättäjien olisi myös katsottava peiliin ja ryhdyttävä toimiin.
Helsingin yliopiston lehtori Aino Saarinen psykologian ja logopedian osastolta kertoo, että Suomessa on kattavasti kyllä tutkimustietoa, mutta niitä ei vain hyödynnetä.
Opettajavetoinen koulunkäynti on tutkimustulosten varjolla se tehokkain tapa saada mahdollisimman moni oppilas toivotulle tasolle tietotaitojen osalta. Suomessa on lukuisia kokeiluja eri kouluissa, joissa vastoin tutkimustuloksia halutaan kokeilla esimerkiksi oppilasryhmien tai opettajien vaihtuvuutta. Rutiinit, järjestys sekä struktuurin puute vaikeuttavat eritoten lapsen mahdollisuuksia keskittyä olennaiseen, eli oppimiseen.
Saarinen on huomannut kehityssuunnan, jossa koulurakennuksen tiloista pyritään luomaan mahdollisimman monikäyttöisiä. Kun saman tilanteen tuo työelämään, on vaikea kuvitella, että sama työtila soveltuu useamman ammattihenkilön työtarpeisiin.
Yläkouluikäisille nuorille valinnanvapauden antaminen ja omaehtoinen opiskelu on myös ristiriidassa tieteen näkökulman mukaan. 15–16 -vuotiaalla dopamiinia erittyy runsaasti ja halu tehdä sitä mikä tuottaa mielihyvää on korkeampi. Matemaattiset kaavat eivät valitettavasti kuulu useinkaan nuoren top 3 -listalle.
Tulevaisuuden Suomessa on entistä haastavampaa löytää luonnontieteiden ammattilaisia. Kuvituskuva. AOP
Luonnontieteille ja matematiikalle sama asema kuin urheilulle
Osaamisen laadulla on merkittäviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia Suomen kansantalouteen. Ammattijärjestöjen pääasiallinen tehtävä on toimia alalla työskentelevien puolesta, eikä lasten ja nuorten toimintaan riitä resursseja. Toimeen vaaditaan laajempaa yhteiskunnallista yhteistyötä. Tahtotila on kuitenkin kaikilla sama.
Järjestöt toivovat yhteiskunnalta LUMA-alalle samankaltaista huomiota, mitä liikunta ja musiikki esimerkiksi jo saavat. Suomesta puuttuu kerhoja, klubeja, kursseja ja leirejä, joissa innokkaat luonnontieteilijät tai matemaatikot saisivat nauttia yhteisestä mielenkiinnon kohteesta.
Perjantaina julkaistun Miten Virosta tuli Pisan ykkösmaa ja Suomi tippui kyydistä? -selvityksen ovat tilanneet Kemianteollisuus ry, Energiateollisuus ry, Insinööriliitto ry, Tekniikan akateemiset ry ja Luonnon, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry yhdessä TT-säätiön avustuksella.
