Valtio saa Fortumin lainaehtojen vuoksi yli sadan miljoonan "lahjan". Sen kustantavat muut omistajat, kuten piensijoittajat ja eläkevakuutusyhtiöt, kirjoittaa taloustoimittaja Petteri Lindholm.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Viikko alkoi taas kuten moni aiempi energiakriisin aikakaudella: Fortum nousi otsikoihin rahoituskuvioistaan.
Yhtiö kertoi aamulla, että se nostaa valtiolta 350 miljoonaa euroa lainaa. Ehdot lainassa ovat niin surkeat, että yleensä sellaisiin tarttuvat vain äärimmäisessä hädässä olevat yhtiöt.
Lainaehdot ovat paitsi umpisurkeat, niiden yksityiskohdista löytyy selitys sille, miksi Fortum lainan haluaa.
- todellinen vuosikorko vuoden laina-ajalle: 14,2 prosenttia
- rajoituksia Fortumin johdon ja hallituksen palkitsemiselle eli bonuksille
- maksuton osakeanti, jossa valtio saa Fortumista uusia osakkeita, jotka vastaavat noin yhtä prosenttia Fortumin kaikista osakkeista annin jälkeen
Näin poikkeukselliset ehdot ansaitsevat perusteellisen syynäyksen.
Ensin karkea laskutoimitus. Valtio saa maksutta hieman vajaat 9 miljoonaa uutta osaketta. Fortumin osakekurssi taas on tänään pyörinyt hieman yli 13,5 eurossa. Tällä kurssilla valtio saisi noin 121 miljoonan arvoisen osakepotin.
Piensijoittajan on hyvä huomata, että samalla muiden osakkeenomistajien omistus liudentuu.
Johtajien palkitsemista taas rajoitetaan seuraavasti: Hallituksen ja johtoryhmän palkkoja ei saa korottaa vuosina 2023–24. Vuosilta 2023 ja 2024 kertyvät vuosibonukset ja pitkän aikavälin tulospalkkiot on kielletty.
Bonuksia maksetaan siitä, että tietyt tulostavoitteet ovat täyttyneet. Nyt maksettavaa ei tietenkään olisi luvassakaan, koska yhtiö on tehnyt alkuvuonna miljardeja euroja tappiota. Seuraava grafiikka hahmottaa karkeasti, miten viiden vuoden Uniper-seikkailu tappioita kerryttää.
Vuosi 2023 on kuitenkin erilainen tapaus. Fortum pääsee pian eroon kaasuyhtiö Uniperista, ja sen jälkeen se on taas puhdasverinen sähköyhtiö. Nykyisillä sähkön jättihinnoilla sähköyhtiö-Fortumin bisnes on hyvinkin kannattavaa. Palkitsemiskiellon seuraus on, että firman johdolle bonuksia ei kuitenkaan tipu, vaikka Fortum tekisi ensi vuonna kuinka hyvän tuloksen tahansa.
Entä lainan korko?
Esimerkiksi rahoituksen professori Timo Rothovius huomautti aiemmin, että valtion Fortumille lupaaman lainan yli 14 prosentin korko on suurempi kuin esimerkiksi yhdysvaltalaisissa roskalainoissa. Sellaisia myönnetään yhtiöille, joissa on suuri riski siitä, että firma ei pysty maksaamaan lainaa koskaan takaisin.
Moni on tulkinnut Fortumin lainaehtoja juuri tällä kehikolla. Korko heijastaa riskiä, joten Fortumissa sen on oltava valtavan suuri.
Parempi selitys Fortumin päätökselle nostaa surkeiden ehtojen laina löytyy kuitenkin vielä yhdestä lainaehdosta ja sähkön johdannaismarkkinoista.
Lainalupaus erääntyy, jos ensimmäistä erää ei nosta
Syyskuun alussa hallitus lupasi kymmenen miljardia lainarahaa energiayhtiöille, jos niiltä loppuu rahat. Kaksi päivää myöhemmin hallitus räätälöi Fortumille ohituskaistalta oman 2,35 miljardin lainalupauksen.
Juuri tätä lainaa Fortum nyt nostaa 350 miljoonaa euroa. Ajoitus ja summa johtuvat lainaehdoista.
Vuoden 2023 loppuun kestävä lainalupaus pysyy voimassa vain, jos Fortum nostaa lainan ensimmäisen erän ennen syyskuun loppua. Pienin sallittu erä on 350 miljoonaa.
Fortum toteaa tiedotteessaan, että tällä hetkellä yhtiöllä riittäisi likviditeettiä eli heti käytössä olevaa rahaa.
– Yhtiön on kuitenkin varauduttava [sähkön] markkinaheilunnan jatkumiseen, ja lainan ensimmäisen erän nostaminen jo syyskuussa turvaa Fortumille varojen saatavuuden, mikäli vakuusvaatimukset talven aikana jälleen nousisivat nopeasti, Fortum perustelee tiedotteessaan.
Systeeminen riski vähenee, Fortumin ei
Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo huusi valtiota apuun elokuun lopulla Ylen Ykkösaamussa. Kulisseissa muutama muu yhtiö teki samoin.
Apua tarvittiin sähkön johdannaismarkkinoilla energiamyyjiltä vaadittaviin vakuusrahoihin. Vakuusrahaa tarvitaan ennennäkemättömän paljon, koska sähkön ja sähköjohdannaisten hinnat ovat kohonneet tänä vuonna paikoin kymmenkertaisiksi.
Suomen hallituksen lupaaman kymmenen miljardin lisäksi myös Ruotsin hallitus tarttui toimeen. Yhdessä ne lupasivat energiayhtiöille kymmeniä miljardeja euroa hätälainaa – kiireesti. Hoppu johtui siitä, että sähkön johdannaismarkkinoilla muhi kriisi, joka olisi voinut lauetessaan levitä finanssikriisiksi asti.
Hätälainojen tarkoitus oli viestiä rahoittajille, että valtio turvaa yhtiöt, jos johdannaismarkkinoiden kriisi yltyy. Erittäin kireillä lainaehdoilla taas viestettiin energiayhtiöille: rahaa on saatavilla, mutta hakekaa sitä kaikin keinoin ensin muualta!
Tavoite toteutui ja paniikin vallassa ollut johdannaismarkkina rauhoittui. Sähköjohdannaisten hinnat ja energiayhtiöiden vakuusvaatimukset laskivat nopeasti.
Vaikka johdannaismarkkinoiden systeeminen riski on hellittänyt, Fortumissa sen omat vakuusvaatimukset nähdään yhä suurena riskinä, joka on taltutettava, vaikka se tarkoittaisi suostumista umpisurkeisiin lainaehtoihin.
Fortum tuottaa kolmanneksen koko Suomen sähköstä ja myy johdannaismarkkinoilla etukäteen huomattavan osan, noin kaksi kolmasosaa, sähkötoimituksistaan. Se tarkoittaa valtavia vakuusvaatimuksia, kun johdannaisten hinnat kohoavat. Elokuussa Fortumilla oli vakuuksissa enimmillään kiinni jopa noin viisi miljiardia euroa.
Energiakriisiä on vaikea ennustaa
Tällä hetkellä Fortum saisi kaiken järjen mukaan pankeilta 350 miljoonan euron rahoituksen selvästi valtion lainaa paremmilla ehdoilla.
Yhtiö näyttää kuitenkin arvioivan, että sähkön johdannaismarkkinat saattavat vielä yllättää niin pahasti, että valtion lupaaman lainan loput kaksi miljardia euroa voivat tulla tarpeeseen.
Epävarmuustekijöitä riittää. Sähkötuotannon määrä riippuu esimerkiksi tuulesta, sateesta ja Olkiluoton 3:n uudesta reaktorista. Kulutus taas muun muassa siitä, kuinka kylmä talvi tulee.
Fortumilla on käsissään myös seitsemän Venäjällä sijaitsevaa voimalaitoista, joita se yrittää myydä. Menetyksiä voi tulla miljardien edestä.
Johdannaismarkkinoilta tuoreessa muistissa on opetukset elokuun lopulta. Tuolloin sähköjohdannaisten hinta kohosi vain noin viikossa yli kolmanneksella ja Fortumiin kohdistuvat vakuusvaatimukset noin kahdella miljardilla.
Talvella edessä voi olla jopa vielä vaikeampi skenaario, ja silloin rahaa ei välttämättä heruisi energiayhtiöiden jo entuudestaan piinaamilta pankeilta.
Tätä riskiä Fortum ei halua energiakriisin ensimmäisenä talvena kantaa.
Voit keskustella aiheesta 27.9. klo 23 saakka.
Lue lisää:
Fortumille jäi Uniperistä käteen miljarditappiot – kokosimme kuusi kysymystä ja vastausta yhtiön tulevaisuudesta
Professori puolustaa valtion pörssiomistuksia: "Valtiolla on syvät taskut, jos yhtiö joutuu vaikeuksiin"
Fortumin päätös hankkiutua Uniperin omistajaksi yksi kaikkien aikojen bisnesmokia, asiantuntija sanoo
