Työmarkkinaratkaisuissa on tyypillistä, että osapuolten tavat tulkita tulosta vaikeuttavat sen ymmärtämistä, kirjoittaa politiikan toimittaja Jyrki Hara.
Hoitajien palkkakiista on ohi. Sekä palkansaajien että työnantajan nimet ovat paperissa, jolla työrauha on turvattu vappuaattoon 2025 asti.
Hoitajat palaavat työtaistelutantereelta normaaliin arkeen kiireineen ja ylitöineen, mutta saavat lähivuosina ponnistuksistaan selvästi nykyistä paremman korvauksen.
Työmarkkinaratkaisuissa on tyypillistä, että sovun jälkeenkin osapuolten tavat sanoittaa asian ydin eroavat häiritsevällä tavalla toisistaan. Työnantaja pyrkii osoittamaan pysyneensä tiukkana loppuun asti, työntekijät haluavat näyttää saavuttaneensa paljon.
Niinpä työnantajajärjestö KT kertoo, että maanantaina vain siunattiin soteuudistukseen liittyvän, lakisääteisen palkkaharmonisaation aikataulu ja toteutustapa hyvinvointialueilla. Sen kustannusvaikutus on kuusi prosenttia palkkasummasta. Muutoin hoitajat saavat samat korotukset kuin kunta-ala jo kesällä.
Työntekijäjärjestöt Tehy ja Super sen sijaan kertovat, että mistään palkkaharmonisaatiosta ei sovittu, vaan he saivat pitkällä taistelullaan itselleen ylimääräisen, kuuden prosentin palkankorotuksen kolmivuotiselle sopimuskaudelleen.
Palkkaharmonisaatiolla tarkoitetaan sitä, että vuodenvaihteessa aloittavilla hyvinvointialueilla maksetaan samasta työstä samaa palkkaa. Keskimäärin palkat tällöin nousevat, koska yhdenmukaistus tehdään korkeimpien palkkojen mukaan.
Molemmat ovat oikeassa, tavallaan
Molemmat lienevät kaiken lisäksi oikeassa. Lain määräämästä palkkaharmonisaatiosta ei voi työmarkkinapöydässä päättää, eikä kuuden prosentin potti kosketa esimerkiksi kuntien palkkalistoille jääviä opettajia.
Kuuden prosentin korotus sen sijaan koskee myös Helsingin ja HUSin hoitajia, vaikka he eivät ole soten palkkaharmonisaation piirissä. Siten hoitajajärjestöjen väitteessä on perää.
Toisaalta palkkaratkaisu voidaan rakentaa – ja on nyt pyritty rakentamaan – niin, että muilla hyvinvointialueilla joka tapauksessa edessä oleva hoitajien palkkaharmonisaatio käytännössä toteutuu, eikä siihen kulu jatkossa enempää rahaa.
Tuo harmonisointi olisi maksanut sen kuutisen prosenttia joka tapauksessa. Siksi työnantajan argumentissakin on järkeä.
Palkat nousevat tuntuvasti lähivuosina
Tosiasiaksi jää se, että hoitajien palkankorotukset ovat lähivuosina tuntuvia, vaikka ne eivät ylläkään työehtokiistan aikana esitettyihin vaatimuksiin.
Tämä on varsin normaali tilanne: sopimusratkaisu tuppaa olemaan kompromissi osapuolten vaatimusten väliltä.
Hoitajat vaativat yleisen linjan mukaisen peruskorotuksen päälle viiden vuoden ajan 3,6 prosenttiyksikköä lisää. Viidessä vuodessa se tekisi 18 prosenttia plus vuosittaiset yleiskorotukset. Jos yleiskorotus olisi keskimäärin tasan kaksi prosenttia vuodessa, yhteiskorotukseksi koko jaksolla olisi tullut 28 prosenttia.
Mitä hoitajat sitten sopimuksellaan saavat?
Yleiskorotusten päälle kunta-alan palkkaohjelma tuo 5 prosenttiyksikköä ja sote-sopimuksen palkkaohjelma tai -harmonisaatio 6 prosenttiyksikköä viiden vuoden aikana.
Jos päättää luottaa palkkamalttia aina ja ikuisesti vaativien työnantajien laskelmiin, hoitajien palkat nousevat yleiskorotusten, kunta-alan tekemän palkkaohjelman ja kuuden prosentin lisäpotin myötä ainakin 18,5 prosenttia vuoteen 2027 mennessä.
Laskelmassa on mukana kuluvan vuoden 2,5 prosentin yleiskorotus ja kahden seuraavan vuoden vähintään 1,9 prosentin yleiskorotus.
Yleiskorotuksen todellista tasoa lähivuosina emme kuitenkaan tiedä, eikä niitä vuosien 2025–2027 osalta ole edes yritetty arvioida työnantajan laskelmassa.
Hoitajapalkat saattavat hyvin olla viiden vuoden kuluttua keskimäärin yli viidenneksen nykyistä suuremmat.
Entä se hoitajapula, josta kaikki alkoi?
Tehyn ja Superin pääargumentti koko työehtokiistan ajan on ollut, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat alati syventyvässä kriisissä liian alhaisten palkkojen vuoksi.
Hoitajapula on kiistaton tosiasia, mutta se ei valitettavasti mene pois vain nyt tehdyllä palkkaratkaisulla.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen vahvisti asian itse samalla, kun kuvaili Bulevardilla saavutettua sopimusta hoitajien tavoitteiden mukaiseksi.
Kysyin Rytköseltä, onko nyt lupa odottaa, että hoitajapula helpottaa, kun sopimuksesta tuli toivotun kaltainen.
– Toivotaan. Tämähän on vasta pelastusrengas. Meidän alammehan on täysin uppoamassa, eikä tilanne korjaannu yhdessä yössä. Tämä ei ollut mikään taikaisku, jolla meidän alallamme huomenna olisi kaikki hyvin, Tehyn puheenjohtaja vastasi.
Rytkönen sanoi, että olisi epärehellistä väittää, että hoitajapula on nyt selätetty.
Arvioon on helppo yhtyä. Hoitajapulaan on enemmän pitkän aikavälin todellisia ratkaisuja kuin nopeita vippaskonsteja.
Palkkojen nousu lähivuosina ei tuo kaivattuja kymmeniä tuhansia käsipareja hoivatyöhön heti lisää, mutta alan vetovoimaa se osaltaan parantaa.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 5. lokakuuta kello 23:een saakka.
Lue lisäksi:
Hoitajat toivovat palkkasovun edistävän työolojen kehittämistä: hoitoalaa vaivaavat opintojen keskeyttäminen tai työpaikan vaihto vähin äänin
JHL perehtyy hoitajakiistan sovintoratkaisuun ja arvioi voiko se hyväksyä esitetyt muutokset
Tällainen sopu hoitoalan kiistaan saatiin – Tehyn Rytkönen: Sairaanhoitajan palkka nousee keskimäärin yli 3 000 euroon
Sopu syntyi hoitoalalle, mutta epäselvyyttä on yhä – hoitajaliitot ja työnantaja eri linjoilla palkkaharmonisaatiosta
