Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara kertoi tiistaina Twitterissä, että Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välisissä neuvotteluissa ei päästy ratkaisuun.
– Ei tuonut tämäkään päivä vielä ratkaisua @finindustrial'in ja @TechTyonantajat'n väliseen teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevaan työriitaan. Sovittelu jatkuu perjantaina 3.2., valtakunnansovittelijan toimiston tilitä tviitattiin.
Tilanne ei varsinaisesti yllättänyt, sillä viime viikolla Teollisuusliitto ehti tyrmätä yhden sovitteluesityksen. Se olisi tuonut tälle vuodelle 3,5 prosentin ja ensi vuodelle 2,5 prosentin korotukset sekä 250 euron kertaerän.
Normaalina vuonna varsin käypä korotus, oli nykyisessä tilanteessa työntekijäpuolen näkökulmasta auttamattomasti riittämätön. Työnantajapuolelta muistutellaan, että korotus olisi ollut suurempi kuin kymmeneen vuoteen.
Vaatimusten taustalla on kova inflaatio. Se on herättänyt työntekijäpuolen tavoittelemaan vähintään ostovoiman turvaavat palkkaratkaisut. Työntekijäjärjestöjen puheissa on toisteltu niin sanottua Saksan mallia.
Sillä on viitattu Saksan suurimman ammattiliiton eli IG Metallin hyväksymään sopimukseen. Siinä palkat nousevat tänä vuonna 5,2 prosenttia ja ensi vuonna 3,3 prosenttia. Kaupan päälle Saksassa lyötiin vielä 3000 euron kertaerä.
Samalla kun Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto vääntävät sopimusta, odottaa jo viime vuonna sopimukseen päässyt kunta-ala jännittyneenä ratkaisua.
Viime vuonna kunta-alan sopimuksessa sovittiin, että mikäli teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden sekä kuljetusalan puolella neuvotellaan kunta-alaa suuremmat korotukset, niin keskimääräinen erotus tullaan huomioimaan kunta-alan palkankorotuksissa.
Eli mikäli teollisuus saa suuremmat korotukset kuin kunta-ala, tullaan kunta-alan palkkoja korottamaan. Voidaan siis todeta, että teollisuus neuvottelee myös muun muassa hoitajille ja opettajille lisää liksaa.
Mikäli teollisuuden ja kuljetusalan neuvotteluissa päädyttäisiin Saksan malliin (ilman kertakorvausta), se nostaisi kunta-alan palkkoja tänä vuonna jo sovitun päälle 3,3 prosenttiyksikköä.
Kunnille ja hyvinvointialueiden henkilöstökulut ratkaisu tarkoittaisi karkeasti arvioiden 760 miljoonan euron lisäkulua henkilöstömenoissa. Viime viikolla tyrmätyn sopimuksen hintalappu olisi ollut noin 370 miljoonaa euroa.
Tiistaina maan hallitus päätti lisäbudjetissa osoittaa hyvinvointialueille lisärahoitusta 350 miljoonaa euroa.
Inflaation kiihdyttämä palkkavaatimukset tulevat toteutuessaan syömään hyvinvointialueiden lisärahat hetkessä.
Oman lisänsä julkisen sektorin menokehitykseen ja vaalikevääseen tuovat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Järjestöt neuvottelevat parhaillaan 132 000 palkansaajan työehdoista valtion, kirkon ja yliopistojen neuvottelupöydissä.
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kritisoivat tiistaina neuvottelujärjestelmää, jossa vientiala asettaisi palkankorotuksille katon. Sellaiseen järjestöt eivät katso olevansa sitoutuneet.
Puheenjohtajat katsoivat, että teollisuuden palkkaratkaisu ei muodosta kattoa muiden järjestöjen neuvotteluille.
Heidän tavoitteissa on löytää palkkaratkaisut, joilla turvataan ostovoima sekä saadaan kurottua yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöiden välisiä eroja kiinni.
Ei olekaan ihme, että järjestöistä viestitään vaaleihin valmistautuvien puolueiden suuntaan, että leikkauksista ei tarvitsisi enää puhua.
