Latvian päätös vahvistaa Vladimir Putinin hallinnon suurta kertomusta siitä, että ulkomaailma vihaa ja halveksuu venäläisiä kansana, kirjoittaa Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen.
MOSKOVA Venäjän presidentin lehdistösihteerin reaktio uutiseen televisiokanava Doždin toimiluvan perumisesta oli hyvin kuvaava.
– Aina jostakusta tuntuu, että jossain muualla asiat ovat paremmin kuin kotona. Ja aina jostakusta tuntuu, että jossain muualla on vapaata ja kotona ei ole vapaata. Tässä on taas yksi räikeä esimerkki, joka osoittaa sellaisten illuusioiden virheellisyyden, Dmitri Peskov sanoi toimittajille tänään tiistaina.
Peskov pääsi siis sanomaan, että samanlaista on kaikkialla.
Se sopii hyvin siihen kyyniseen mielenmaisemaan, joka on keskeinen käyttövoima putinistisen ideologisen rakennelman taustalla: Kenelläkään ei ole puhtaita jauhoja pussissaan, kaikki lopulta valehtelevat.
Tämä tietenkin antaa vinoutuneen kuvan todellisuudesta. Venäjällä käytännössä kaikki riippumattomat ja oppositiohenkiset tiedotusvälineet on ajettu pois pelistä sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta.
”Sotilaallisen erikoisoperaation” takia maaliskuussa säädetyt lait ovat käytännössä kriminalisoineet sodanvastaiset mielenilmaukset.
Hyvä esimerkki siitä on parhaillaan meneillään oleva oikeudenkäynti, jossa oppositiopoliitikko Ilja Jašinia uhkaa peräti yhdeksän vuoden vankeus, koska hän käsitteli Youtube-videollaan syytöksiä venäläissotilaiden sotarikoksista Butšassa.
Pohjimmiltaan kyyninen sanoma – missään ei ole oikeasti vapaata – menee helposti kaupaksi maassa, jossa 1990-luvulla demokratian ja vapaan markkinatalouden nimissä tehdyt poliittiset ratkaisut merkitsivät valtion omaisuuden jakoa harvojen käsiin ja kansan suurelle enemmistölle ankaran köyhiä aikoja.
Näiden kokemusten pohjalta venäläiset eivät juuri luota omiin viranomaisiinsa mutta eivät toisaalta liberaaliin oppositioonkaan, puhumattakaan ulkomaisista vallanpitäjistä.
Tämä epäluottamus osaltaan ruokkii poliittista passiivisuutta, ja passiivisuus on yleensä sopinut vallanpitäjille.
Dožd-televisiokanava joutui keskeyttämään toimintansa Venäjällä maaliskuussa ja sai toimiluvan Latviassa kesäkuussa.
Kanava sai Latviassa sakot näytettyään kartan, jossa Krimin niemimaa oli merkitty osaksi Venäjää, ja toiset sakot kutsuttuaan Venäjän asevoimia ”meidän armeijaksemme”.
Viimeinen virhe oli, että juontaja sanoi suorassa lähetyksessä toivovansa, että kanava on auttanut järjestämään venäläisille sotilaille varusteita ja perustarvikkeita.
Kanava oli kertonut laajasti, miten surkeisiin oloihin liikekannallepanossa väkeen otettuja sotilaita oli heitetty.
Doždin mukaan kyse oli puhtaasti juontajan virheestä, mutta kanava pyysi anteeksi ja erotti kiireesti juontajan. Tämä ei vakuuttanut Latvian viranomaisia.
Ei välttämättä ole yllättävää, että venäläinen juontaja voi kokea myötätuntoa surkeisiin oloihin joutuneita maanmiehiään kohtaan, ja siksi toivoa heille edes parempia varusteita ja tarvikkeita. Kanava kuitenkin suuntaa viestinsä keskeisesti muille venäläisille ja yrittää puhutella näitä.
Länsimaissa tunnutaan nyt odottavan, että Putinia ja Ukrainan sotaa vastustavat venäläiset joka käänteessä todistavat olevansa ”hyviä” venäläisiä.
Täydellisyyden vaatiminen voi helposti kääntyä tarkoitustaan vastaan, ellei tarkoitus sitten olekin todistaa, ettei ”hyviä” venäläisiä olekaan.
Se taas sopii hyvin siihen Putinin hallinnon levittämään ajatukseen, että länsimaat vihaavat kaikkia venäläisiä ja kaikkea venäläistä.
Silloin lienee turha myöskään elätellä mitään toiveita siitä, että venäläiset jossain vaiheessa laajemmissa mitoissa kääntyisivät Putinin hallintoa vastaan.
Dožd on ollut tärkeä ääni monelle Putinin hallintoon ja sotaan kriittisesti suhtautuvalle venäläiselle. Kanava aikoo edelleen jatkaa toimintaansa verkon Youtube-palvelussa.
Tästä artikkelista voit lukea tuoreimmat tiedot Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan
