Britannian Kuningas Charlesilla on juuri nyt kuherruskuukausi kansan silmissä, mutta hänen suosionsa on ollut matala vuosikymmenien ajan. Siksi tasavaltaa ajavat Britanniassa katsovat aikansa koittaneen.
LONTOO Britannian kuningas Charles on saanut levähtää hieman, sillä kuninkaallinen suruaika jatkuu vielä maanantaihin saakka. Ja hyvä niin, sillä äidin saattelu hautaan kymmenien miljoonien silmäparien edessä ei ole helppo tehtävä.
Vaikeudet eivät kuitenkaan lopu, koska monarkian suosio on laskenut dramaattisesti Britanniassa.
Kesäkuussa julkaistussa tutkimuksessa 62 prosenttia Briteistä (siirryt toiseen palveluun)kannatti monarkian säilyttämistä valtiojärjestelmänä. Lukema on kokonaiset 10 prosenttiyksikköä pienempi kuin 10 vuotta sitten.
Kun tässä tilanteessa ylivoimaisesti suosituin kuningashuoneen jäsen korvataan keväisen tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) vasta seitsemänneksi suosituimmalla Charlesilla, ongelmat ovat ilmeiset.
Britannian monarkian suosio linkittyi kuningatar Elisabetiin, joka nautti lähes universaalia arvostusta. Siksi Britannian tasavallaksi muuttamista ajavat järjestöt katsovat hetkensä koittaneen.
Republic-järjestön johtaja Graham Smith kuvailee, että “Britannian mielipideilmastossa voi tapahtua nyt mitä tahansa” – sillä Charles on äidistään poiketen henkilö, jota maassa voidaan haastaa ja kritisoida.
Buuaukset kuningas Charlesin vieraillessa Walesissä (siirryt toiseen palveluun)toissa viikolla kertovat paljon. Sellaisia kuningatar Elisabet ei olisi kohdannut.
Skotlannissa alle puolet kansasta (siirryt toiseen palveluun) kannattaa nyt monarkiaa. Britanniassa on julkaistu tutkimuksia, joiden mukaan enemmistö alle 24-vuotiaista nuorista on monarkiasta luopumisen kannalla.
Graham Smith kuvailee, että Britannian olisi aika siirtyä “Suomen, Islannin tai Irlannin” kaltaiseksi maaksi – jo siksi, että vaaleilla valittu valtionpäämies olisi monarkkia inspiroivampi.
Tasavallasta haaveilevien unelma näyttää kuitenkin olevan tavoittamattomissa hamaan tulevaisuuteen saakka.
Monarkian suosion laskemisesta huolimatta vain viidesosa briteistä kannattaa tasavallaksi ryhtymistä, kun asiaan välinpitämättömästi suhtautuvat jätetään pois laskuista. Nuoretkin katsovat tutkimuksien mukaan monarkiaa suopeammin silmin iän karttuessa, sillä ikäryhmien ero oli suuri jo 90-luvun mittauksissa.
Periaatteellinen valtiojärjestyskysymys ei liikuta monia syvällisesti, sillä demokratian kannalta kuningashuoneen vaikutusvalta nyky-Britannian politiikassa on pieni. Jo mielipiteiden esittäminen on monarkilta kielletty.
Kustannuskysymystäkin on vaikea arvioida.
Kuningashuoneen ylläpito maksaa, mutta tuo myös turismia ja kulttuurista tunnettavuutta Britannialle roppakaupalla.
Monarkian kannatus riippuu paljolti monarkin henkilöstä ja tapahtumista.
Tällä hetkellä suosio rypee myös prinssi Andrew’n hyväksikäyttöskandaalin ja Sussexin herttuaparin ja kuningashuoneen välirikon vuoksi.
Mutta asiat voisivat olla huonomminkin, sillä Charlesin jälkeen vuoroaan odottaa jo erittäin suosittu kruununprinssi William perheineen.
Kuitenkin jos ajatellaan monarkian roolia kansakuntaa koossa pitävänä tekijänä tai sen tuomaa kulttuurista houkuttelevuutta, niin kutsuttua “pehmeää valtaa” Britannialle, sen merkitys voi olla jo nyt entistä pienempi Elisabet II:n ajan jälkeen. Kenties pysyvästi.
Perinnöllisessä arpapelissä Britannia sai seitsemäksi vuosikymmeneksi jättipotin. Monarkin, joka hoiti hänelle koituneen rooliin poikkeuksellisen ryhdikkäästi.
Vaikka kuningas Charlesin suosio on kohentunut valtaannousun jälkeen, Elisabet II:n valtakausi on historiallinen poikkeus jo sen pituuden puolesta. Elisabet II sementoi asemansa Britanniassa ja maailmanlaajuisesti tavalla, joka on ainakin Charlesille mahdotonta.
Mitä sinä ajattelet kuningas Charlesin haasteista Britannian hallitsijana? Voit keskustella aiheesta maanantaihin 26.9. kello 23:een asti.
