Venäjän presidentti Vladimir Putinin joulukuiset puheet Naton laajentumisen kieltämisestä ja helmikuinen hyökkäys Ukrainaan johtivat siihen, että Suomi ja Ruotsi päättivät hakea Naton jäseniksi.
Naton apulaispääsihteeri James Appathurain mukaan Putin on tehnyt toimillaan Natosta vahvemman.
Appathurai kertoi Helsingissä tarinan vierailustaan Kremlissä, jossa hän istui ison pöydän ääressä Putinia vastapäätä yhdessä Naton silloisen pääsihteerin, Anders Fogh Rasmussenin kanssa.
Putin oli Appathurain mukaan puheessaan tyly ja totesi, että ”haluan Naton katoavan”. Naton pääsihteeri vastasi Putinille, että ”ikävä kyllä minä haluan tehdä Natosta vahvemman”.
– Nyt näyttää siltä, että Putin on itse tehnyt Natosta vahvemman, Appathurai sanoo.
Ikään kuin keskisormena Putinille, myös Ukraina jätti perjantaina hakemuksen maan liittymiseksi Natoon.
Vaikka on epätodennäköistä, että Ukrainan Nato-jäsenyys toteutuu käynnissä olevan sodan aikana, silti Ukrainan ulostulo on ”hyvä eskalaation haltuunotto”, arvioi ranskalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija François Heisbourg.
Nato-maista etenkin Yhdysvallat ja Saksa haluavat nyt välttää käynnissä olevan konfliktin laajenemisen Naton ja Venäjän väliseksi, koska se voisi lisätä ydinsodan uhkaa.
– En usko, että Ukrainan Nato-jäsenyys olisi järkevä askel juuri nyt, mutta on tärkeää, että se on nostettu pöydälle, Heisbourg sanoo.
Jossain vaiheessa Venäjän hyökkäyssota loppuu, ja silloin Ukraina saattaa päästä pikavauhtia Natoon, mikä olisi jälleen yksi iso tappio Putinille.
Kaikki Pohjoismaat ovat pian Naton jäseniä. Asiasta iloittiin kesällä Madridin huippukokouksessa. TPK
”Ruiske tervettä järkeä, josta muuta Nato-maat voisivat ottaa oppia”. Näin kuvasi eräs Iltalehden haastattelema Nato-virkamies Suomen Nato-jäsenyyden merkitystä liittokunnalle lauantaina Helsingin turvallisuusfoorumissa.
Terve järki tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että Suomella on hyvä sotilaallinen puolustuskyky ja vahva, koko yhteiskunnan läpäisevä maanpuolustustahto.
Puolustusvoimien strategiapäällikkö Kim Jäämeri yhtyy Nato-virkamiehen näkemykseen Suomen vahvuuksista.
– Suomessa hyödynnetään valtakunnan kaikkia voimavaroja, jolloin kaikkea ei tarvitse hankkia puolustusvoimille, vaan yhteiskunta hoitaa osan puolustuksesta, Jäämeri sanoo.
Nato-jäsenyyden merkitys Suomelle on se, että liittokunta tuo lisäturvaa, muun muassa Yhdysvaltain ennaltaehkäisevän ydinasepelotteen avulla.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien katsotaan lisäävän koko liittokunnan puolustuskykyä, koska molemmat maat ovat turvallisuuden tuottajia. Samalla maiden Nato-jäsenyys vahvistaa koko pohjolan puolustusta ja lisää Itämeren alueen turvaa.
Helsingin turvallisuusfoorumissa kuultiin lauantaina puheita Nato-pohjolan alueellisen puolustuksen vahvistamisen puolesta, mutta myös sen korostamista vastaan.
Esimerkiksi Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik toivoi, etteivät Pohjoismaat sulkeudu omaan puolustuskuplaansa, vaan yhteistyötä tehtäisiin myös Baltian kanssa.
Muissakin puheenvuoroissa vierastettiin Nato-Pohjolan liiallista alueellista eriytymistä ja korostettiin, että Naton 30 maan yhteinen periaate on ”yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta”.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on nyt viittä vaille valmis, sillä jäsenyys on ratifioimatta enää Turkissa ja Unkarissa.
Iltalehden haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että Unkari ratifioinee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden lähiaikoina. Sen sijaan Turkin suhteen aikatauluhaarukka asettuu joko marraskuuhun, tai vaihtoehtoisesti ensi vuoden alkuun.
Minkälaiseen Natoon Suomi ja Ruotsi ovat nyt liittymässä?
Natoa on viime vuosina syytetty tyhjistä lupauksista ja kritisoitu siitä, että konkreettiset teot ovat jääneet vähemmälle.
Naton apulaispääsihteeri James Appathurain mukaan Nato on kokenut viime kuukausina ison muutoksen nimenomaan Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.
– Kaikilla on suunnitelma, kunnes he saavat iskun päin naamaa, apulaispääsihteeri kommentoi Naton tilanteen muuttumista nyrkkeilylegenda Mike Tysonia lainaten.
Appathurain mukaan Nato käyttää nyt satoja miljardeja euroja enemmän puolustukseen kuin aiemmin. Pelkästään Saksa on jo lisännyt puolustusmenojaan 100 miljardilla eurolla. Myös Puola on nostanut puolustusmenonsa yli neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Suomessakin käytetään ensi vuonna ennätykselliset yli kuusi miljardia euroa puolustusmenoihin.
Naton apulaispääsihteeri listaa esimerkkejä siitä, mitä kaikkea Natossa on jo tehty.
– Korkean valmiuden joukkojen määrä on noussut 300 000 sotilaaseen ja ilma- ja kyberpuolustusta on vahvistettu.
Myös Yhdysvaltain läsnäolo on merkittävästi vahvistunut Euroopassa, ja tällä hetkellä yhdysvaltalaissotilaita on Euroopassa jo yli 100 000.
Nato haluaa myös vahvistaa uusien teknologioiden käyttöönottoa, kuten Ukrainassa on jo tehty.
Naton apulaispääsihteerin mukaan Ukrainassa ilmaiskuja on kohdennettu esimerkiksi puhelimen sovellusohjelmien avulla.
–Ne toimivat vähän samalla tavalla kuin Tinder (deittisovellus), eli kysytään, että kuka on lähimpänä ja pyydetään heitä tekemään ilmaisku tiettyyn kohteeseen, Appathurai kuvaa.
Puolustusvoimien strategiapäällikkö osallistui lauantaina Helsingin turvallisuusfoorumiin. Kreeta Karvala
Naton haasteena Euroopassa pidetään etenkin joukkojen ja kaluston sotilaallista liikkuvuutta.
Kylmän sodan päättymisen jälkeen sotilaallinen liikkuvuus Euroopassa väheni ja monet sitä helpottavat käytännön järjestelyt purettiin, koska ei uskottu enää laajamittaiseen tavanomaiseen sotaan.
Sotilaallinen liikkuvuus on kuitenkin ehdoton edellytys Euroopan tehokkaaseen puolustamiseen, koska sen avulla voidaan keskittää laajoja joukkoja sinne, missä niitä tarvitaan.
Esimerkiksi Norjassa sotilaskaluston kuljetusta haittaavat kapeat tiet ja sillat.
Myös Suomessa on tarve parantaa sotilaallista liikkuvuutta.
Entinen tiedustelujohtaja Pekka Toveri arvioi, että Suomelle on enemmän hyötyä hyvästä sotilaallisesta liikkuvuudesta kuin siitä, että tänne tulisi pysyvä Naton tukikohta.
Helsingin turvallisuusfoorumissa muistutettiin myös siitä, että EU:lla on tässä asiassa merkittävä rooli, koska sotilaskaluston liikkumista maasta toiseen säätelevät EU-normit.
– Amerikkalaisten pitäisi toivoa EU:lta, että unioni edistäisi tätä asiaa aktiivisesti, koska EU on se kehikko, jonka säädösten puitteissa sotilaskalustoa siirretään maasta toiseen, ranskalainen turvallisuusasiantuntija Heisbourg muistutti.
Ranskalainen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija François Heisbourg ei usko, että Ukrainan Nato-jäsenyyttä hyväksytään käynnissä olevan sodan aikana. Kreeta Karvala
Monet asiantuntijat korostivat Helsingin turvallisuusfoorumin keskusteluissa, että Venäjän presidentti Putinin toimet ovat muuttaneet Natoa ja Eurooppaa peruuttamattomasti.
Yhdysvaltalainen turvallisuusasiantuntija Andrew Michta arvioi, että Eurooppa on nyt muuttunut vuosikymmeniksi, tai jopa vuosisadoiksi eteenpäin.
Turvallisuusfoorumissa pöydälle nostettiin myös Kiina, joka on mahdollistanut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.
– Kiina on poliittisesti mahdollistanut Venäjän hyökkäyksen ja samaan aikaan Kiinan ja Venäjän välinen syvä yhteistyö jatkuu, Naton apulaispääsihteeri Appathurai sanoi.
Käytännössä Kiinan strategia tarkoittaa sitä, että sotaa käyvä Venäjä heikentyy ja tulee entistä riippuvaisemmaksi Kiinasta. Samalla Yhdysvallat on joutunut keskittymään pahimman haastajansa sijaan Euroopan ongelmiin.
– Ikivanhaan kiinalaiseen strategiaoppiin kuulu se, että laitetaan kaksi vastustajaa vuotamaan verta keskenään, Naton apulaispääsihteeri muistutti.
Kun Eurooppa on sodassa ja Yhdysvallat tukee Ukrainaa, saa Kiina rauhassa vallata strategisia infrakohteita ja luonnonvaroja eri puolilla maailmaa ja tiivistää yhteistyötään Afrikan sekä latinalaisen Amerikan maiden kanssa.
Nato ja EU yrittävät nyt vähentää strategista riippuvuuttaan Kiinaan sekä suojata omia teknologioitaan, mutta haaste on yhtä iso kuin idän jättiläinen.
