Työllisyystilanne ei suomalaisia pelota, vaikka näkemys omasta taloudesta ei ole ollut koskaan näin heikko, kirjoittaa taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä.
Suomalaisten luottamus omaan ja koko Suomen talouteen kyntää yhä pohjamudissa, kertoo Tilastokeskus. Syitä on helppo luetella – ensimmäiseksi tulevat mieleen ruoan ja energian hintojen nousu, lainojen entistä korkeammat korot ja alati jatkuva sotauutisten tulva.
Mutta mistä kuluttajaluottamuksessa on lopulta kyse?
Alla olevassa kaaviosta näet kuluttajaluottamuksen neljä osatekijää. Niistä jokainen kertoo vähän erilaista tarinaa alkavasta joulusesongista.
Luottamus Suomen talouteen (musta viiva) romahti heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tämä ei ole mikään ihme, aggressiivinen naapurivaltio ei ole hyväksi kenenkään taloudelle. Optimisti tosin muistuttaa, että kuluttajan arvio valtakunnan taloudesta on kaukana henkilökohtaisista kulutuspäätöksistä.
Luottamus omaan talouteen (sininen viiva) on synkempi kuin kertaakaan vuonna 1995 alkaneen mittauksen aikana.
Optimisti huomaa kuitenkin nopeasti, että tulevaisuuden odotukset (harmaa käyrä) nykivät jo ylöspäin.
Rahankäyttö kestotavaroihin (keltainen viiva) ei tunnu suomalaisista nyt hyvältä ajatukselta. Se on huono uutinen joululahjatoiveiden kannalta.
Optimisti tosin arvioi, että tavarahankintojen alamäki näyttää alkaneen jo ennen sotaa, joten kyse voi olla myös ostosriehan jälkeisestä krapulasta. Televisiot ja terassilaudat tuli jo ostettua.
Ja kenties kulutus on siirtymässä – esimerkiksi palveluihin.
Tärkeintä on työllisyys
Kuluttajien luottamus talouteensa ei ole vain henkinen asia. Jos suomalaisilla riittää uskoa, kotimainen kulutus pitää liike-elämän pyörät pyörimässä myös taantuman aikaan.
Toisaalta, jos usko loppuu ja suomalaiset tekevät rahankäytössä lukkojarrutuksen, ennustetusta taantumasta tulee varmuudella raju.
Kaiken huolen keskelläkin Suomessa on korkea työllisyys. Hintojen ja korkojen nousu pelottaa, mutta kuten yllä oleva kuva kertoo, työttömyyden pelko ei ole suomalaisten mielissä herännyt. Toistaiseksi siihen ei ole ollut syytäkään.
Ekonomistit, kauppiaat ja pankkien asuntolainoittajat tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että suomalaiset kuluttajat pitävät talouden rattaat pyörimässä niin kauan kuin ne voivat luottaa työpaikkojen pysyvyyteen.
Tämä huoli ei ole herännyt – ja se voi olla joulusesongin pelastus.
