Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Analyysi: Turkin presidentti pelaa monilla korteilla – Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on vain yksi kortti pakassa

Hyvä alku, mutta lisää tarvitaan, on Turkin viesti Suomelle ja Ruotsille. Odotus Nato-porstuassa jatkuu.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen vieraili Ankarassa torstaina Turkin puolustusministerin Hulusi Akarin kutsusta. Kuva: Lehtikuva

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) arvioi eilen Ankarassa, ettei Suomen Nato-tiellä ainakaan menty takapakkia hänen Turkin-vierailullaan.

Turkki on edelleen merkittävä este Suomen ja Ruotsin Nato-tiellä, eikä ole tietoa, milloin Turkki ratifioi Suomen ja Ruotsin liittymisen puolustusliittoon.

Molemmat maat yrittävät parhaansa Madridin Nato-huippukokouksessa allekirjoitetun asiakirjan (siirryt toiseen palveluun) pohjalta.

Yksi Madridin paperin kohdista on kirjaus, jonka mukaan Suomen, Ruotsin ja Turkin välillä ei ole asevientikieltoja. Kaikkonen kertoikin Turkin puolustusministeri Hulusi Akarille, että Suomessa on vireillä muutamia asevientihankkeita Turkkiin. Hankkeet ovat saaneet vihreää valoa ennakkolausuntojen perusteella (siirryt toiseen palveluun).

Ennakkolausunto ei ole vientilupa, mutta viesti on selvä, asiat etenevät Turkin toivomaan suuntaan. 

Turkki saattaa olla erityisen mielissään siitä, että viestintuojana on Kaikkonen, joka oli puolustusministerinä myös vuonna 2019, kun Suomi keskeytti aseviennin Turkkiin. Perusteena oli Turkin maahyökkäys Pohjois-Syyriaan.

Ruotsissa on jo myönnetty (siirryt toiseen palveluun) ainakin yksi lupa puolustusmateriaalin viennille.

Turkki on viime vuosina tehnyt useita hyökkäyksiä Syyrian kurdeja vastaan. Ensin se valtasi Afrinin kurdialueen vuonna 2018 ja syksyllä 2019 vuorossa oli laajempi hyökkäys kurdien johtamia joukkoja vastaan Pohjois-Syyriassa. ARKISTOKUVA. Kuva: Sedat Suna / EPA

Turkki haluaa lisää

Turkin vaatimuslistalla on muutakin, osa siitä on luettavissa Madridin asiakirjasta ja osa on Turkin asettamia lisäehtoja. Yksi kiistanalaisimmista on vaatimus Turkin terroristeiksi luonnehtimien ihmisten luovuttamisesta. 

Julkisuuteen putkahtaneella luovutuslistalla olleita “terroristeja” ei tiettävästi ole lähetetty Turkkiin. Ruotsi karkotti äskettäin listan ulkopuolelta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen kurdimiehen. Turkin oikeusministerin mielestä (siirryt toiseen palveluun) päätös on “hyvä alku”, mutta tarvitaan lisää. Tämä onkin Turkin vakioreaktio.

On esitetty arvioita, joiden mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-umpisolmun ratkaisee lopulta Yhdysvallat tarjoamalla Turkille sekä keppiä että porkkanaa.

Mutta Turkkia on vaikea painostaa, ainakaan julkisesti.

Presidentti Erdoğan todennäköisesti näkisi painostuksen mahdollisuutena eikä uhkana, koska monet turkkilaiset suhtautuvat kielteisesti (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvaltoihin ja puolustusliitto Natoon. 

Erdoğan haluaa esiintyä vahvana johtajana ennen ensi vuoden parlamentti- ja presidentinvaaleja, joten selkkaukset saattavat olla tervetulleita. 

Erdoğan tarvitsee rahaa vaalivoittoon

Presidentti Erdoğanin toimintaa ohjaa tällä hetkellä tavoite tulla valituksi uudestaan. Siihen tarvitaan Nato-peliä, mutta paljon muutakin. Yksi keskeinen tavoite on saada Turkin talous ainakin tilapäisesti paremmalle tolalle.

Turkin ja Venäjän presidentit tapasivat elokuun alussa ja sopivat maiden taloussuhteiden syventämisestä.
Vladimir Putin ja Recep Tayyip Erdoğan ovat pitäneet tiiviisti yhteyttä viime vuosina ja näyttää siltä, että Putin on valmis auttamaan Erdoğania.

Talouden vakauttamiseen tarvitaan rahaa ulkomailta. Yksi rahanlähde on Putinin Venäjä.

Erdoğan on tehnyt tasapainoilusta lännen ja Venäjän välillä taitolajin. Turkki on arvostellut Venäjän toimia Ukrainassa, kuten ukrainalaisalueiden laitonta liittämistä osaksi Venäjää. Turkista on myös toimitettu aseita Ukrainaan.

Samalla Erdoğan pitää tiiviisti yhteyttä presidentti Vladimir Putiniin, eikä kyse ole pelkästään rauhantunnusteluista. 

Turkki ei ole liittynyt Venäjän vastaisiin pakotteisiin, vaan päinvastoin maat ovat kehittämässä taloussuhteitaan. Putin on luvannut tehdä Turkista (siirryt toiseen palveluun) merkittävän kaasumarkkinan, vaikka on hiukan epäselvää minne Venäjän kaasu toimitettaisiin Turkista. 

Venäjä rakentaa myös suurta ydinvoimalaa Välimeren rannikolle. Ydinvoimalahankkeen kautta on kanavoitu miljardeja dollareita (siirryt toiseen palveluun) Turkkiin.

Talouden vakauttamiseksi haetaan myös sijoituksia muualta. Saudi-Arabia oli välillä Turkin vihollinen, mutta nyt maat ovat jälleen ystäviä ja Saudi-Arabiakin lupaa avata rahahanojaan (siirryt toiseen palveluun).

Nato ja länsi vain yksi vaihtoehto Turkille

Vaikka Turkki on tärkeä Nato-maa, länsi on sille vain yksi vaihtoehto. Se mutkistaa Turkin painostamista Nato-asiassa. 

Madridin yhteisymmärrysasiakirja on myös osoittautunut hyväksi työkaluksi Turkille painostaa Suomea ja Ruotsia. 

Turkin edustajat muistuttavat, että Turkki odottaa Suomen ja Ruotsin noudattavan Madridissa sovittua. Ja nimenomaan Turkin tulkintaa siitä, pitää varmaan lisätä.

Lue lisää: Turkista tuli Venäjälle henkireikä niin taloudessa kuin matkailussakin – Yhdysvallat varoitti jo liian läheisistä suhteista

Ulkoministeri Haavisto kommentoi Suomen, Ruotsin ja Turkin Nato-keskusteluja: ”Suomen osalta ehdot ovat monella tavalla täyttyneet”