Turkin presidentiltä on lähikuukausina luvassa kovaa puhetta Natosta. Kannattaa muistaa, että ainakin osa lausunnoista liittyy poikkeuksellisen tiukkaan vaalikampanjaan.
Tom Kankkonen
Suomi ja Ruotsi ovat saaneet uuden keskustelunaiheen presidentti Recep Tayyip Erdoğanin tuoreimmasta Nato-lausunnosta. Nyt hän vihjailee, että Turkki voisi ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden, mutta jättää Ruotsin rannalle.
Turkin presidentti vastasi nuorten kysymyksiin nauhoitetussa TV-lähetyksessä, joka lähetettiin sunnuntai-iltana. Presidentti Erdoğan totesi, että Turkki saattaa antaa toisenlaisen viestin Suomelle ja se järkyttäisi Ruotsia. Tosin hän lisäsi, että Suomen ei pidä toistaa Ruotsin tekemiä virheitä, mikäli mielii Natoon.
Mitään ratifiointilupausta presidentin puheisiin ei sisältynyt. Vaikka on syytä olettaa, että Erdoğan vastasi huolellisesti valmisteltuihin kysymyksiin, kyse oli myös vapaamuotoisesta puheesta.
Teema ei myöskään ole uusi. Erdoğan totesi jo lokakuussa Prahassa pidetyssä Eurooppa-kokouksessa, että Suomen ja Ruotsin välillä on selvä ero ja Turkki on tarvittaessa valmis toimimaan Suomen ratifioinnin kohdalla.
Erdoğan oli Prahassa keskustellut lyhyesti pääministeri Sanna Marinin (sd.) kanssa. Turkin presidentti totesi, että Suomessa ei terrorismi rehota kuten Ruotsissa.
Suomi on myös saanut lempeän käsittelyn Turkin hallituksen valvomassa mediassa verrattuna Ruotsiin kohdistuneeseen höykytykseen.
Turkissa pidetään tiukat parlamentti- ja presidentinvaalit, näillä näkymin toukokuussa. Eli lähikuukausina presidentiltä on odotettavissa myös jyrkkää kansallismielistä ja jopa uhkailevaa puhetta Naton laajentumisesta, Kreikasta ja muistakin aiheista.
Turkkiin kannattaa varmasti pitää yhteyttä, mutta ehkä jokaiseen risahdukseen ei ole tarve reagoida laittamalla hälytyssireenit soimaan.
Vaihtoehtoisesti pitäisi ehkä herättää henkiin kremlologien koulukunta, joka seurasi tarkkaan Neuvostoliiton aikaisia puheita ja kommentteja. Niiden perusteella yritettiin ennustaa suurvallan suuntaa.
Nyt uusi koulukunta voisi analysoida sinänsä suorapuheisen Erdoğanin lausuntoja ja etsiä merkkejä liikahduksista, notkahduksista ja merkittävistä painotuseroista.
Kremlologien sijasta pitäisi puhua vaikkapa ankaralogeista tai erdologeista.
