Keskustan vaaliristeilyllä puhuttiin taloudesta ja toivottiin uutta vaaliyllätystä.
Taloudesta on tulossa yksi kevään eduskuntavaalien tärkeimmistä teemoista, kun valtion velkaantumisen huolestuttava kiihtyminen on korkojen nousun myötä iskenyt suomalaisten tajuntaan. Puolueet ovat olleet lähes yksimielisiä siitä, että velkaantuminen on saatavat taittumaan – osan mielestä jo seuraavalla hallituskaudella.
Velkaantuminen ja talous puhuttivat myös keskustan vaaliristeilyllä, joka alkoi Helsingissä perjantaina pidetyn vaalikampanjan avauksen jälkeen. Keskustan keskeisiin vaalilupauksiin kuuluu talouden saaminen tasapainoon kahdessa vaalikaudessa eli vuoteen 2031 mennessä.
Laivalla näennäisen iloisen tunnelman alla puhutti pelko keskustan kohtalosta vaalien jälkeen: mielipidemittauksissa puolueen kannatus on vajonnut huippuvuosien yli 20 prosentista historiansa alhaisimpiin lukemiin jopa alle kymmeneen prosenttiin.
Puheenjohtaja Annika Saarikko sanoo IS:n haastattelussa näkevänsä ympärillään ihmisiä, jotka ymmärtävät, mitä vastuunkanto tarkoittaa.
– Nämä meidän puolueaktiivit tietävät, että kun ollaan vallassa ja vastuussa, niin siitä seuraa myös kompromisseja ja kipeitä päätöksiä. Että vallan mukana tulee vastuuta ja vastuu tarkoittaa yhteistyötä ja kompromisseja. Ja että vastuunkantaja maksaa vuosistaan vastuunkantajan hintaa.
Valtiovarainministerinä Saarikko on saanut päälleen ryöpytystä talouskurin lipsumisesta, vaikka valtaosa uudesta velanotosta liittyy koronakriisin ja Venäjän hyökkäyksen seurauksiin.
Myös Saarikon ajama ylimääräinen lapsilisä haukuttiin kalliiksi ja turhaksi vaalitempuksi. Vaaliohjelmassa keskusta nokittaa ajamalla lapsilisään 200 euron pysyvää vuosikorotusta.
Lue lisää: Keskusta lupaa korottaa lapsilisää sadoilla euroilla – Saarikko piikitteli vastustajia: ”Me emme luiki pöydän alle”
Varapuheenjohtajat Riikka Pakarinen (vas.) ja Markus Lohi, puheenjohtaja Annika Saarikko ja puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen pukeutuivat Leijona-paitoihin keskustan vaaliristeilyllä. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Maakuntien ahkeran kiertämisen jo aloittanut Saarikko yrittää silti kirkastaa keskustan linjaa vastuullisena taloudenpitäjänä, joka ei silti perusta talouden tasapainotusta pelkästään leikkauksiin.
Edellisellä hallituskaudella keskusta nousi pääministeripuolueeksi ja teki Juha Sipilän johdolla kipeitä leikkauksia ja nopeita uudistuksia. Keskustan kannatus romahti edellisten vaalien lukemista jo Sipilän kaudella, ja alamäki on jatkunut Saarikon vietyä puolueen Sanna Marinin (sd) vihervasemmistolaiseen hallitukseen.
Nyt katse on uuden vaalisloganinkin mukaan yhteen suuntaan: eteenpäin. Keskustan perjantaina julkistetussa vaaliohjelmassa erityisesti puhtaaseen energiaan liittyvä kasvu nähdään Suomen tulevaisuuden pelastajana. Saarikko korostaa, että valtaosa alaan liittyvästä uudesta kasvusta tapahtuu maakunnissa.
– Emme myöskään halua näivettää Suomea hengiltä, vaan erityisen vahva viesti vaaliohjelmassamme on puhtaan energian suurvalta-ajattelusta.
Tästä huolimatta myös leikkaukset ovat tulevalla hallituskaudella väistämättömiä. Saarikko sanoo suoraan, että niihin on varauduttava aivan jokaisella hallinnon alalla.
– Tässä vaiheessa ei ole käytännössä mahdollista lukita yhtään sektoria pois. Yli varojen elämisen lopettaminen tarkoittaa, että tarvittaessa kaikkialla on oltava siihen valmis.
Monet puolueet ovat ehtineet jo sulkemaan joitakin kohteita pois leikkaussuunnitelmista. Esimerkiksi kokoomus on maininnut koulutuksen olevan tulevalla hallituskaudella ”erityissuojeluksessa” jos puolue pääsee valtaan.
Saarikko taas ei sulje pois edes koulutusalan leikkauksia. Ainoastaan peruskoulun keskusta jättäisi rauhaan.
– Koulutuksessakin on monta osa-aluetta. Mutta siitä olen iloinen, että Suomessa näyttää muodostuvan laaja yksituumaisuus peruskoulun arvosta. Siinä me painottaisimme perusasioita.
Itämerellä oli lauantaina tuulista. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Mistä keskusta siis olisi käytännössä valmis leikkaamaan? Vaaliohjelmassa konkreettisia kohteita on yhtä vähän kuin perussuomalaisilla.
Saarikon mukaan tarkempia suunnitelmia on luvassa sitten, kun puolueen talousohjelma julkistetaan myöhemmin keväällä. Mahdollisissa leikkauskohteissa tullaan nojaamaan vahvasti Saarikon tilaamaan valtiovarainministeriön menokartoitukseen, joka valmistuu helmikuun lopulla.
Virkatyönä tehtävä menokartoitus toimii Saarikon mukaan pohjana myös muiden puolueiden kanssa käytävässä talouskeskustelussa.
– Minusta on hyvä että ennen vaaleja avoimesti puidaan, mitä käytännössä tarkoittaa, että korot eivät ole enää nollassa ja että tämä syö meidän liikkumavaraamme.
Tähän keskusteluun jää tosin aikaa vain muutama viikko ennen vaaleja. Vaalikentillä kiertäminen on luonnollisesti helpompaa ilman että heiluttaa kädessään yksityiskohtaista leikkauslistaa.
Keskustalaisista ja politiikan sivustaseuraajista monet ovat sitä mieltä, että keskustalle ainoa oikea ratkaisu olisi jäädä vaalien jälkeen oppositioon keräämään kannatusta ja miettimään linjaansa, eikä lähteä enää yhteenkään hallitukseen apupuolueeksi.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko tervehti kokoomuksen entistä kansanedustajaa Marja Tiuraa laivaan noustessa. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Tulevissa vaaleissa keskustalle sovitellaan kuitenkin jälleen kuninkaantekijän viittaa, kun laskelmissa niin oikeistolaisen kuin vasemmistolaisenkin hallituksen muodostamisesta on ennustettu vaikeaa tai mahdotonta ilman keskustan tukea.
Puolueet ovat itse pahentaneet tilannetta sulkemalla ennakkoon toisiaan pois hallitusyhteistyöstä ja viemällä Suomea kohti Ruotsin tyylistä blokkipolitiikkaa.
Millä ehdoilla keskusta olisi valmis nousemaan jälleen hallitukseen?
– Sanoisin niin että meidän tärkein kynnyskysymys on kansalaisten luottamus, Saarikko sanoo.
Toisin sanoen siihen tarvitaan odotuksia parempi vaalitulos – mitä se sitten tarkoittaakin. Keskusta on lisäksi julkistanut kymmenen lupauksen listan, joista voi Saarikon mukaan päätellä, minkälaiseen yhteistyöhön puolue on valmis.
– Ei riitä, että olisimme vain seuraavan hallituksen vaa’ankielenä. Politiikan kannatusmuutokset ovat niin nopeita, että keskusta ei suostu muiden syöttämään ajatukseen apupuolueesta, vaan nojaamme jatkossakin omintakeiseen linjaan, hän sanoo.
– Uskon että meillä on mahdollisuus olla taas yhteiskunnan suunnannäyttäjä.
Uskoa vaaleihin luo keskustan odotuksia parempi menestyminen edellisissä kuntavaaleissa ja aluevaaleissa. Saarikko sanoo toivovansa, että Suomessa on edelleen tilaa kahden blokin välissä olevalle, omintakeiselle ja maltilliselle liikkeelle, joka on 2000-luvun aikana toiminut pisimpään pääministeripuolueena.
– Sellaisena me haluamme säilyä.
