Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Anssi, 61, luotsasi USS Kearsargen ulos Helsingistä – sota­laivassa yksi hyvin merkittävä ero suhteessa isoon risteily­alukseen

Luotsi Anssi Saarelaiselle osui viikonlopulle pari ainutlaatuista keikkaa: Hän sai tehtäväkseen ohjata jättimäisen USS Kearsargen Harmajan luotsiasemalta Hernesaaren satamaan ja takaisin.

Anssi Saarelainen on luotsannut kesän aikana muitakin sotilasaluksia. – Tämä oli kesän kolmas USA:lainen alus. Naton aluksia on ollut pitkin kesää paljon. Kuva:  Finnpilot Pilotage Oy, Lassi Rinne

Normikeikka. Tällä sanalla voisi kuvailla Yhdysvaltain laivaston 257-metrisen maihinnousutukialuksen USS Kearsargen ohjaamista Hernesaaren satamasta avomerelle, jos asiaa kysyy Finnpilotin luotsilta Anssi Saarelaiselta.

– Tänä aamuna oli ensin kuudelta [saksalaisen loistoristeilijän] Mein Schiff 6:n luotsaus Hernesaaren satamaan. Sitten oli pieni tauko, jonka jälkeen ajettiin tuo sotalaiva merelle, hän selostaa työpäivänsä tapahtumia.

Luotsi tokaisee leppoisaan sävyyn, ettei aamun toisessa työkomennuksessa ollut ”mitään sen kummempaa”.

– Työtäni on viedä laiva luotsipaikalta turvallisesti satamaan tai satamasta luotsipaikalle, eli työsuorituksena tämä ei ollut mitenkään erilainen. Mutta vähän eri tyyppinen alus tämä tietenkin oli.

Haastetta ohjaukseen toi muun muassa lentotukialuksen lentokannen leveys. Se on leveämpi kuin laivan runko.

– Komentosillalta ei näe hirveästi sivuille. Siinä pitää sitten laituriin ohjatessa kuunnella tarkasti numeroita, joita joku alemmas näkevä luettelee.

Saarelainen sai luvan kuvata maihinnousutukialuksen komentosillalta. Kuva:  Anssi Saarelainen / Finnpilot Oy

Aluksen keulan suunnassa avautui myös Helsingin keskusta. Kuva:  Anssi Saarelainen / Finnpilot Oy

Jättimäinen sotalaiva piipahti Helsingissä Hernesaaren laiturissa perjantaiaamusta maanantaiaamuun. Vierailun syynä oli sotaharjoitus Pohjoisella Itämerellä, johon myös Suomen merivoimat osallistuvat.

Saarelaisen työvuorolle osui aluksen luotsaaminen molempiin suuntiin: Harmajan luotsiasemalta satamaan perjantaina ja nyt satamasta pois avomerta kohti.

Jenkkilaivaston järkäle ei ole ihan samanlainen ajettava kuin samankokoinen risteilijä, luotsi Saarelainen kertoo.

– Siinä ei ole ohjailupotkureita, eli sikäli se on kömpelö ajaa satamaan. Mutta merellä tuollainen kulkee kyllä oikein näppärästi.

Näiden teknologisten rajoitteiden takia USS Kearsarge tarvitsee satamaan ohjattaessa jopa kolmea hinaajaa.

– Se on aika harvinaista. Mutta hyvässä yhteistyössä sekin homma sujui oikein hienosti.

USS Kearsargen lentokannella näkyi myös useita sotakoneita, kuten hävittäjiä, helikoptereita ja panssarivaunuja. Kuva:  Anssi Saarelainen / Finnpilot Oy

Erityisiä turvatoimia Nato-aluksen ohjaus ei Saarelaiselta edellyttänyt. Hänen ei esimerkiksi tarvinnut allekirjoittaa minkäänlaisia vaitiolodokumentteja.

– Ei siinä mitään ihmeellistä ollut. Komentosillalla kysyin luvan kuvaamiseen, ja se sopi laivan kipparille. Onhan siellä käynyt lehdistöäkin. Kävelin kyllä myös laivan ruuman läpi, mutta sotakalustoa en kuvannut. Enkä siitä sen enempää kysellytkään, koska komentosilta kiinnosti enemmän.

USS Kearsarge ei ollut myöskään Saarelaisen kesän ensimmäinen Nato-alus.

– Tämä taisi olla kesän kolmas USA:lainen alus. Sitten on ollut muistaakseni myös yksi saksalainen ja ranskalainen alus. Naton aluksia on kyllä ollut muutenkin pitkin kesää paljon. Kyllä niitä sattuu joka luotsille. Mutta tämän kokoluokan vehjettä ei ole tullut vastaan!

Oma lukunsa ovat toki vielä risteilyalukset, Saarelainen muistuttaa. Ne vetävät vertoja jopa Kearsargelle.

– 330-metrisiä taitavat isoimmat olla. Mutta niissä on ohjailupotkureita, eli voimaa riittää joka suuntaan. Usein laivan päälliköt ajavat ne laituriin, eikä luotsilla ole yhtä paljon tehtävää. Mutta tämän lentotukialuksen ajoi sisään ja ulos luotsi yhdessä hinaajien kanssa. Tämä yhteistyö tekee työskentelystä helpompaa.

USS Kearsarge kaikessa massiivisuudessaan. Kuva:  Anssi Saarelainen / Finnpilot Oy

helppoa se olikin, kun sen osaa. 61-vuotias Saarelainen on nimittäin melkoinen merenkäynnin konkari.

– Lukion jälkeen kävin armeijan ja sen jälkeen puolen vuoden merimiesten perusopintolinjan. Sitten lähdin 1980-luvun alussa seilaamaan.

Saarelainen jatkokouluttautui ensin perämieheksi ja sitten merikapteeniksi. Hän on vuosien saatossa työskennellyt monenlaisissa perämiehen ja päällikön tehtävissä niin risteily- kuin rahtilaivoillakin.

Hän ehti kyntää maailman meriä parisenkymmentä vuotta, kunnes asettui luotsiksi Harmajan luotsiasemalle vuonna 2003.

– Sitä ennen olin Australiassa risteilijällä. Pohjois-Amerikassa olen ollut paljon. Panaman kanavastakin on menty pari kertaa läpi. Sitten olen ollut Kaukoidässä ja Välimerellä. Oikeastaan vain Etelä-Amerikka on vielä käymättä.

1980-luvun alussa merille lähtenyt Anssi Saarelainen on työskennellyt viimeiset parikymmentä vuotta Harmajan luotsiasemalla Helsingin edustalla. Tässä kuvassa hän luotsaa laivaa läpi Kustaanmiekan salmen. Vaatimaton merikarhu pitää itseään ”rivimiehenä”. Kuva:  Finnpilot Pilotage Oy

Kun Saarelaiselta kysyy erikoisemmista työkeikoista, hän tokaisee vaatimattomasti, että ”ei sitä sen kummemmin ajattele, työtähän tämä vain on”.

– Vaikka onhan tässä tullut oltua taifuunissa ja kerran on laivakin törmännyt toiseen, että kyllä tässä välillä erikoisia tilanteita sattuu, hän myöntää.

Yksi muisto nousee silti ylitse muiden.

– Olin aikoinani risteilyalus Kristina Reginan päällikkönä, ja kävimme sillä Vienan merellä Solovetskin luostarisaarella. Se oli erikoinen reissu: tuli olo, että olimme palanneet 50 vuotta ajassa taaksepäin.

Solovetskin saarella sijaitsee 1400-luvulla perustettu ortodoksiluostari, joka on lisätty myös Unescon maailmanperintökohteiden listalle. Kristina Regina toimii tätä nykyä Aurajoen varrella hostellina S/S Bore -nimen alla.

Saarelainen aikoo toimia luotsina eläkkeelle asti.

– Aiemmin luotsin työstä pääsi eläkkeelle 55-vuotiaana, nyt menee lähemmäs 65:ttä.

Hän viihtyy työssään edelleen.

– Minusta luotsin työssä korostuvat merityön parhaat puolet. Laivojen lastauspuoli on jäänyt kokonaan pois, eli tässä voi vain ajella laivalla. Myrskypäivinä sitä tietenkin joskus miettii homman mielekkyyttä, mutta ei silloinkaan mitään riskejä oteta. Otetaan sitten hinaajia avuksi tai laitetaan vaikka koko putiikki hetkeksi kiinni ja odotetaan, että pahin myräkkä menee ohi.

– Mutta kesällä ja hyvällä, tyynellä kelillä, kuten esimerkiksi tänään, sitä ajattelee, että onhan tämä upeaa hommaa!

Mitä luotsaus on?

  • Luotsauslaki määrittelee luotsauksen alusten ohjailuun liittyväksi toiminnaksi, jossa luotsi toimii aluksen päällikön paikallisena neuvonantajana sekä vesialueen ja merenkulun asiantuntijana. Hän antaa aluksille navigointiapua ja huolehtii yhä useammin myös laivan ohjaamisesta laituriin.

  • Luotsaus alkaa silloin, kun alus lähtee laiturista tai ankkuripaikalta, ja satamaan tultaessa luotsaus päättyy silloin, kun alus on ankkuroitu tai kiinnitetty laituriin. Luotsauslaissa mainitaan myös tapauskohtaisista poikkeamista.

  • Luotsia tarvitaan yli 70 metriä pitkissä ja yli 14 metriä leveissä aluksissa. Saimaan vesialueella pituuden yläraja on 35 metriä, ulkomaisilla valtionaluksilla taasen 15 metriä. Lisäksi luotsinkäyttövelvollisuus on myös sellaisilla aluksilla, jotka kuljettavat mahdollisesti vaarallisia aineita kuten öljyä. Poikkeuksiakin on.

Lähteet: Finnpilot, Finnpilot, Finlex

Lue lisää: USS Kearsarge lähti Helsingin satamasta – katso parhaat palat ISTV:n suorasta lähetyksestä

Lue lisää: Kiinnititkö sinäkin huomiota USS Kearsargen mastossa liehuneeseen lippuun?

Lue lisää: USS Kearsargella saapunut meri­jalka­väen sotilas yllättyi Suomesta – kertoo nyt, mikä täällä on parasta

Lue lisää: Tältä näyttää järkälemäisen USS Kearsargen sisä­tiloissa ja kannella