Bakteereja tuhoavat virukset on tunnettu jo yli sata vuotta. Nyt niiden tutkimus ottaa takapakkia Suomessa.
Bakteriofaageja on tutkittu ja niiden valmistusmenetelmiä kehitetty kymmenisen vuotta Helsingin yliopistossa nyt jo eläköityneen professori Mikael Skurnikin johdolla. Hän on kuitenkin jatkanut tutkimusjohtajana pienellä työpanoksella laboratoriossa.
Faagi on virus, joka loisii bakteereissa ja tuhoaa niitä.
Meilahden sairaala-alueella toimivan laboratorion pakastimeen on kertynyt yli 500 faagia, joita on käytetty muutamille potilaille. Tämä on mahdollista kokeellisten lääkkeiden lupamenettelyn avulla.
Faagien hyväksyminen lääkinnälliseen käyttöön on hivenen hankalaa, koska jokainen faagi tai yhdistelmä valitaan aina kunkin bakteerin tai niiden kantojen mukaan.
Osa faageista joudutaan ensin etsimään jätevesistä, minne niitä joutuu ihmisten suolistoista. Sitten virus puhdistetaan ja monistetaan ennen käyttöä. Täsmälääkkeenä toimivan yksittäisen faagin hyväksyminen lääkelakien mukaiseksi ei liene mahdollista kovin helposti.
Bakteereita tuhoavat virukset on löydetty jo 1800-luvulla, mutta niiden käyttö unohtui, kun penisilliini keksittiin. Entisessä Neuvostoliitossa, Georgiassa ja Puolassa käyttö on tosin jatkunut pitkään. Venäjällä ja Georgiassa apteekeissa on ollut myynnissä faagicocktaileja esimerkiksi ripulin hoitoon.
Kiinnostus faageja kohtaan on noussut uudelleen, kun antibiootit ovat menettäneet tehoaan bakteeritulehdusten hoidossa. Muun muassa Yhdysvalloissa on perustettu faagiterapian käyttöä varten siihen erikoistuneita yksiköitä.
Toiminta uhkaa loppua
Ennen koronapandemiaa Skurnikin laboratoriolle lupailtiin vakinaistamista ja faagiterapialle enemmän mahdollisuuksia. Nyt rahoitus on loppumassa, kun sekä yliopisto että sairaanhoitopiiri HUS vetoavat heikkoon taloudelliseen tilanteeseen.
Näillä näkymin toiminta loppuu maalis-huhtikuussa, ellei lisärahoitusta löydy.
HUSin diagnostiikkajohtaja ja professori Lasse Lehtonen pitää tilannetta valitettavana. Hän on itsekin ollut mukana Euroopan unionin asiantuntijaryhmässä, jossa on etsitty tehokkaita keinoja vaikeiden bakteeri-infektioiden hoitamiseen.
– Käytännössä tällä hetkellä se toiminta menee jäihin sillä tavalla, että ne faagit ovat pakkasessa tallessa, mutta tällä hetkellä puuttuu rahaa investoida siihen jatkokehitykseen. Tietysti toivottaisiin, että jostain rahoitusta löytyisi.
Bakteerit yhä vastustuskykyisempiä
Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien taltuttaminen on yhä vaikeampaa ja bakteriofagit eli lyhyemmin faagit mainitaan myös asiantuntijaraportissa (siirryt toiseen palveluun) yhtenä vaihtoehtona rokotekehityksen ja muiden hoitomuotojen rinnalla.
Komissio on myös linjannut keskeiseksi tavoitteekseen antibioottiresistenssin voittaminen. Euroopan unionin rahoituksen saaminen ei kuitenkaan ole sellainen temppu, joka hoidetaan hetkessä.
EU-rahoituksesta kilpaillaan rajusti, ja hakemusten tekoon vaaditaan osaamista ja sinnikkyyttä, jotta suurista rahoituksista voi edes haaveilla.
– Yksi vaihtoehto on Euroopan unioni, joka pitää antimikrobiresistenssiä tällä hetkellä keskeisenä terveysongelmana, johon paljon resursseja tällä hetkellä suunnataan. Mutta valitettavasti sekä HUSilla että yliopistolla on tällä hetkellä heikot mahdollisuudet rahoittaa tällaista hanketta.
Suomen Akatemia on mukana 29 jäsenmaan ja Euroopan komission yhteisessä aloitteessa antibioottiresistenssin tutkimuksessa. Akatemialta saatujen tietojen mukaan se on osallistunut vuosina 2018–2021, mutta ei tänä vuonna.
Eri alojen tasapuolisen kohtelun vuoksi vuosittain priorisoidaan, minkä verkoston hakuun osallistutaan minäkin vuonna.
Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta käyttää kansainvälisten verkostojen hakuihin vuosittain 3-4 miljoonaa euroa, jolla voidaan osallistua noin 4–5 eri kansainvälisen verkoston hakuun.
Vuonna 2022 rahoitus kohdentui johtavan tiedeasiantuntija Sirpa Nuotion mukaan verkostoille, jotka rahoittivat muun muassa metsätieteen, luonnon monimuotoisuuden, hermoston rappeumasairauksien ja harvinaissairauksien tutkimushankkeita.
Puoli miljoonaa puuttuu
Emeritusprofessori Mikael Skurnikin mukaan HUSin laboratorion pyörittäminen veisi vuodessa noin puoli miljoonaa euroa.
– Me laskimme, että noin 30 000 euroa per kuukausi elikkä vajaa puoli miljoonaa vuodessa kattaisi henkilökunnan palkkoja ja vuokrakustannuksia. Niillä pystyisimme tätä asiaa pyörittämään hyvinkin tehokkaasti.
Huomattava osa rahoituksesta on tähän mennessä tullut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä, mutta nyt tuo rahoitus on myös katkolla ensi keväänä. HUSin rahoitusosuus on ollut noin 150 000 euroa vuodessa.
Mikael Skurnik miettii rahoitusta siltä kannalta, jos faageilla pystyttäisiin estämään potilaan joutuminen tehohoitoon.
– Tehohoitopotilaan hoitojakso maksaa 40 000–50 000 euroa. Jos sellaisia pystyttäisiin muutama estämään, niin mehän pystyttäisiin sillä kattamaan omat kustannuksemme.
Faageja tutkitaan Helsingissä ja Jyväskylässä
Akatemiatutkija Matti Jalasvuori on tutkinut faageja Jyväskylän yliopistossa jo pitkään, ja Helsingin laboratoriota johtava dosentti Saija Kiljunen on osakkaana heidän yhteisessä yrityksessään (siirryt toiseen palveluun).
Jalasvuoren mukaan tavoitteena on yrityksessä kehittää faageja terapiatarpeisiin ja varmistaa niiden turvallisuutta, sillä osa viruksien perimästä sisältää haitallisia geenejä.
Faagien käyttö on kasvussa esimerkiksi Belgiassa (siirryt toiseen palveluun), missä hoitomuodon mahdollistava säännöstö on jo käytössä.
Yleiseurooppalainen normisto on syntymässä, ja se voi helpottaa faagien käyttöönottoa laajemmin myös Suomessa. Matti Jalasvuoren mukaan sairaaloiden laboratoriot voisivat jatkossa rutiinisti tutkia, miten eri faagit tehoaisivat infektioihin.
Faagien kehitystyö ei siis kokonaan ole loppumassa Suomessa, mutta toiminnan mahdollinen hiipuminen Helsingissä on selvä takaisku. Tällä hetkellä antibiooteille vastustuskykyisiä bakteeri-infektioita on esimerkiksi haavoittuneilla ukrainalaissotilailla.
Saija Kiljusen mukaan faageja on jo kysytty.
– Tyypillisesti sotatilanteessa vammautuu pahasti ihmisiä, ja näille vakavasti vammautuneille tulee aika pahoja bakteeri-infektioita. Heille annetaan hyvin pitkiä antibioottikuureja, jolloin tyypillisesti nämä bakteerit tulevat antibiooteille resistenteiksi. Jossain kohtaa sitten loppuvat hoitokeinot kesken.
Ongelmana on, että ukrainalaisia bakteereja vastaan pitäisi löytää tepsiviä faageja. Yleensä niitä löytyy jätevedestä, mutta nyt jätevesinäytteitä on ollut hankala saada sotaa käyvästä maasta.
– Meidän pitäisi saada jätevesinäytteitä Ukrainasta, jotta voisimme eristää sopivia faageja, ja tämä on vähän ongelma ihan maailmanlaajuisesti tällä hetkellä, Saija Kiljunen toteaa.
Nyt yhteistyötä tehdään Saksan armeijan mikrobiologiseen tutkimuskeskuksen kanssa, jonne on tarkoitus lähettää bakteerikantoja testattavaksi. Uusien faagien löytäminen ja puhdistaminen ei käy hetkessä, ja Kiljusen mukaan osaava henkilökunta on jo löytänyt uusia työpaikkoja, kun tulevaisuus näyttää epävarmalta.
Hoitokäyttöön faagin tai useamman faagin yhdistelmän saaminen kestää viikkoja.
– Jos meillä on jo valmis, hyvin karakterisoitu faagi kokoelmassa, niin vie viikosta kahteen viikkoon, kun me saamme sen tehtyä. Jätevedestä sitten puhutaan monesta viikosta, koska sen faagin genomi täytyy ensin sekvensoida ja siihen menee oma aikansa, Saija Kiljunen sanoo.
Kuuntele myös Tiedeykkönen:
