Maailman terveysjärjestö WHO:n raportin mukaan bakteerien kyky vastustaa antibiootteja on lisääntynyt maalmanlaajuisesti.
Maailman terveysjärjestön WHO:n tuoreen raportin mukaan bakteerien, jotka aiheuttavat infektioita ihmisille, kyky vastustaa antibiootteja on lisääntynyt viime vuosina.
Esimerkiksi yli puolet sairaalapotilaille vakavia yleisinfektioita aiheuttavista Klebsiella pneumoniae ja Acinetobacter -bakteereista on resistenttejä ensimmäisen linjan antibiooteille.
Kyseiset resistentit bakteerit vaativat hoidoksi karbapeneemejä, joita kutsutaan viimeisen linjan antibiooteiksi. Raportin mukaan esimerkiksi Klebsiella pneumoniae -bakteerien karbapeneemiresistenssin on raportoitu olevan kahdeksan prosenttia.
Tämä tarkoittaa sitä, että yhä useampi Klebsiella pneumoniae -bakteerin aiheuttama infektio on vastustuskykyinen viimeisellekin käytössä olevalle antibiootille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkijan Kati Räisäsen mukaan tilanne on huolestuttava, koska se tarkoittaa, että välttämättä tehokkaita antibiootteja ei silloin ole.
Seurantietoa uupuu koronan seurauksena
Myös vakavia infektioita aiheuttavien tiettyjen resistenttien bakteerimuotojen aiheuttamat infektiot ovat raportin mukaan lisääntyneet.
Näitä ovat tietyt Eschericia coli-bakteerien, Salmonella-bakteerien ja tippuria aiheuttavien, Neisseria gonorhoeae -bakteerien aiheuttamat infektiot, jotka ovat raportin mukaan lisääntyneet neljässä vuodessa eli vuosina 2017–2020 15 prosenttia.
Raportin aineisto perustuu 80 maan seurantatietoihin. Suomi on ollut mukana seurannassa vuodesta 2015.
– Ihmisille infektioita aiheuttavien bakteerien kyky vastustaa antibiootteja on lisääntynyt. Tarvitsemme lisää luotettavaa seurantatietoa, toteaa Räisänen.
Monet maat eivät ole pystyneet tuottamaan vuoden 2020 seurantatietoa pandemian vuoksi.
– Tarvitaan vielä lisää tutkimusta, jotta tiedetään, mistä resistenssin yleistyminen johtuu ja missä määrin se liittyy koronapandemiasta johtuvaan sairaalahoidon tai antibioottien kulutuksen kasvuun, sanoo Räisänen.
Tutkijan mukaan koronapandemia ei kaikissa maissa ole lisännyt antibioottien kulutusta. Tämä on tilanne esimerkiksi Suomessa.
Myös Euroopassa ja Suomessa infektiot lisääntyneet viime vuosina
Myös Euroopassa ja Suomessa resistenttien bakteerien aiheuttamat infektiot ovat lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana.
Euroopan tartuntatautiviraston aiemmin julkaiseman Euroopan tautitaakka 2016– 2020 -raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan vuonna 2016 lähes 31 000 ihmistä kuoli antibiooteille resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin Euroopassa. Vuonna 2019 kuolemia oli noin 39 000.
Suomessa resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuolee vuosittain alle sata ihmistä.
Suomessa ja Euroopassa eniten tautitaakkaa eli vakavia infektioita aiheuttavia antibioottiresistenttejä bakteereja ovat Escherichia coli eli E. coli -bakteerin vastustuskykyinen muoto ESBL, stafylokokki-bakteerin vastustuskykyinen muoto MRSA ja Klebsiella pneumoniae -bakteerit.
Matkailu levittää moniresistenttejä bakteereita
Suomeen antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit leviävät muun muassa matkailun, elintarvikkeiden ja eläinten välityksellä.
– Pääosin moniresistentit eli useille antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit tuodaan tuliaisina matkaillessa. Jos matkaillessa joutuu vielä sairaalahoitoon, niin se kasvattaa riskiä resistentin bakteerin saamiseen, sanoo THL:n Räisänen.
Käsien pesu ja hygieniasta huolehtiminen ovat keinoja estää bakteerien leviämistä ja torjua infektioita.
– Käsienpesusta on hyvä lähteä liikkeelle. On hyvä ottaa saatavilla olevat rokotukset, sillä ne vähentävät infektioita. Myös sukupuolitaudeilta suojautuminen on yksi keino välttää infektioita.
Ihminen voi olla resistentin bakteerin kantaja, mutta bakteeri ei välttämättä aiheuta kantajalleen mitään haittaa tai infektiota.
– Jos bakteeri aiheuttaa infektion ja se on vastustuskykyinen lääkkeelle, jolla sitä yritetään hoitaa, siitä tulee ongelma. Tai jos bakteeria kantava potilas menee sairaalahoitoon, sanoo Räisänen.
Suomessa pyritään tunnistamaan moniresistenttien bakteerien kantajat sairaalaan tullessa bakteerien leviämisen estämiseksi seulomalla potilaat, jotka ovat olleet viimeisen vuoden aikana ulkomailla sairaalahoidossa.
Euroopassa suuria eroja resistenssitilanteessa
Räisäsen mukaan Euroopassa on selkeä kahtiajako antibioottiresistenssien bakteerien suhteen.
Suomessa ja Pohjoismaissa tilanne on monella saralla suhteellisen hyvä, mutta Etelä- ja Itä-Euroopan maissa tilanne on joidenkin bakteerien suhteen tutkijan mukaan huolestuttava.
– Esimerkiksi Kreikassa moniresistentit bakteerit ovat sairaaloissa ongelma. Ja yksi syy leviämiseen on hygieniataso. Suomessa on hyvä hygieniataso ja täällä tehdään paljon työtä infektioiden torjunnan saralla.
Kuuntele Yle Areenasta Tiedeykkönen: Jos antibioottiresistenssi yleistyy, niin palataan aikaan ennen antibiootteja ja kuollaan haavatulehduksiin, keuhkokuumeeseen ja muihin bakteeri-infektioihin.
