Eteläsataman voittajaehdotus saa helsinkiläispoliitikoilta kiitosta kasvillisuuteen panostamisesta mutta kritiikkiä kunnianhimon puutteesta.
Sdp:n Olli-Pekka Koljonen, vihreiden Amanda Pasanen ja kokoomuksen Otto Meri. Kuva: Henri Salonen & Vesa Moilanen / Lehtikuva & Kari Pullinen
Roosa Welling HS
Helsingin Etelärantaa koskevat uudet suunnitelmat jakavat helsinkiläispoliitikkojen mielipiteitä.
Osa kritisoi sitä, että Helsingin sydämeen tehdään tavanomaisen oloisia matalia toimistotaloja. Toisaalta ehdotus saa kiitosta kasvillisuuteen ja maisema-arkkitehtuuriin panostamisesta.
Makasiinirannan suunnittelukilpailun voittajaksi valittiin torstaina ehdotus nimeltään Saaret. HS kysyi kaupunkiympäristölautakunnan jäseniltä mielipiteitä ehdotuksesta.
Lue lisää: Eteläsataman kilpailun voitti ”Saaret” – HS esittelee voittajan havainnekuvin
Vihreiden kaupunginvaltuutettu Amanda Pasanen kertoo olevansa oikein tyytyväinen voittajasuunnitelmaan, jota hän kuvaa hillityksi ja kauniiksi.
Hän antaa kiitosta erityisesti sille, että maisema-arkkitehtuuriin on panostettu ja mukaan on otettu paljon elävän luonnon elementtejä, kuten rantaniittyä ja mäntykasvillisuutta. Pasanen uskoo, että kasvillisuuden suunnittelussa on osattu huomioida Helsingin ilmasto-olosuhteet.
”Tässä on mietitty, millaista rantakasvillisuutta Suomessa oikeasti on. Plussaa annan myös puurakentamisesta”, hän toteaa.
Pasanen pitää tärkeänä sitä, että alueesta tehdään viihtyisämpi ja elävämpi nimenomaan kävelijöiden näkökulmasta. Hänen mukaansa voittajaehdotus vastaa tähän tarpeeseen hyvin pysymällä silti kilpailun reunaehtojen rajoissa.
”Nykyäänhän ranta on vähän kolkko, vaikka se sijaitsee Helsingin paraatipaikalla.”
Havainnekuvissa Makasiinirantaan tulee rantabulevardi, jossa on runsaasti kasvillisuutta. Kuva: Helsingin kaupunki
Kokoomuksen Otto Meri puolestaan kertoo, että ensimmäinen tunne voittajan julkistuksen jälkeen oli iso pettymys ja harmistus.
Hän olisi toivonut merkittävälle paikalle ”uutta ja innostusta herättävää arkkitehtuuria” matalien toimitilarakennusten sijaan.
”Wau-innostusfiiliksen sijaan lopputulos oli lattea pettymys”, hän toteaa.
Meri kertoo ymmärtävänsä, että kilpailulle oli asetettu tiukkoja reunaehtoja esimerkiksi sen suhteen, kuinka korkeita rakennuksia alueelle voi rakentaa. Hän pohtiikin, onko kaupungilla tässä asiassa peiliin katsomisen paikka.
”Mielestäni olisi pitänyt rakentaa isompaa ja korkeampaa. Matalista taloista on vaikeaa saada hirveän hienoja.”
Meri toivoo, että alueelle rakennettavan uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon ulkoasu tulee olemaan muita rakennuksia mielenkiintoisempi. Museosta järjestetään erillinen kilpailu myöhemmin.
”Laitan kaikki munani siihen koriin, että museon arkkitehtuuri olisi puoleensavetävämpää.”
Kolmionmuotoiset rakennukset muodostavat pieniä kaupunkitiloja ja näkymiä talojen välistä eri suuntiin. Kuva: Helsingin kaupunki
Kymp-lautakunnassa varajäsenenä olevan Sdp:n Olli-Pekka Koljosen mielestä voittajasuunnitelma oli esillä olleista ehdotuksista paras ja hän kertoo suhtautuvansa siihen myötämielisesti.
Koljosen mukaan on myös isossa kuvassa hyvä, että Eteläsataman kehittäminen etenee, sillä aihe linkittyy ajankohtaiseen keskusteluun koko Helsingin ydinkeskustan vetovoimasta.
Silti hän olisi henkilökohtaisesti toivonut suunnitteluun hieman enemmän kunnianhimoa, vaikka kilpailuun olikin asetettu tiukat reunaehdot esimerkiksi näkymien ja ympäröivän alueen osalta.
Lisäksi Koljonen kertoo yhtyvänsä HS:n haastatteleman Aalto-yliopiston kaupunkisuunnittelun lehtori Tommy Lindgrenin ajatukseen siitä, että koska suunnitelmat eivät sisällä asuntorakentamista, on alue riskissä vaipua iltaisin uneen.
”Kun asumista ei ole yhtään, voi olla riski, että alueesta tulee iltaisin kuollut. Tätä asiaa pitäisi mielestäni vielä pohtia”, hän sanoo.
