Arto Arvola leikkasi sähkönkulutuksensa puoleen: ”Kaikki eivät osallistu talkoisiin” – Suomen säästötavoite onnistui vasta yhden viikon ajan

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

EU:n energiaministerit olivat kriisitunnelmissa koolla syyskuun viimeisenä päivänä. Sähkön hinta oli ampaissut hurjiin lukemiin, vaikka talveen oli vielä aikaa.

Hillitäkseen hintoja ja välttääkseen sähkökatkoja kokouksessa sovittiin, että jäsenmaat vähentävät sähkön kulutustaan kymmenen prosenttia verrattuna viiden vuoden keskiarvoon.

Suomella tavoiteeseen pääseminen näyttää vaikealta ainakin marraskuun osalta.

Vielä kuun alussa viikon keskimääräinen kulutus väheni jo lupaavasti lähes kymmenen prosenttia. Viime viikolla sää kuitenkin viileni tavallista kylmemmäksi ja säästötavoite karkasi: kulutus väheni enää kolme prosenttia.

Ministerien asettama maali vain etääntyi, vaikka moni kotitalous on ottanut sähkönkulutuksen leikkaamisen tosissaan.

Esimerkiksi järvenpääläinen sähkölämmitteisen rivitalon asukas Arto Arvola kertoo siirtyneensä elokuussa pörssisähkön käyttäjäksi sen jälkeen, kun edullinen määräaikainen sopimus päättyi. Tunnittainen hinnoittelu on kannustanut kulutuksen seuraamiseen.

– Kun alkoi tulla uutisia sähkön loppumisesta, niin sen verran oli kilpailuhalua, että päätin kokeilla, kuinka paljon säästöä pystyy oikeasti tekemään, hän kertoo.

Tulosta alkoi syntyä tuntuvasti. Syksyn aikana rivitaloasunnon sähkönkulutus putosi puoleen vuotta aiemmasta.

Miten se on mahdollista – sen Arvola kertoo myöhemmin tässä jutussa.

Toissa viikko näytti vielä hyvältä

Energiaviraston ekonomisti Juha Teirilä on laskenut Suomen keskikulutuksen jokaiselta tunnilta viiden vuoden ajalta.

Hän arvioi, että tavoitteena oleva kymmenen prosentin leikkaus sähkön kulutukseen jää marraskuussa toteutumatta.

– Jos pysytään keskimääräisissä tai keskimääräistä kylmemmissä lämpötiloissa, niin todennäköisesti jäädään vähän tavoitteesta, Teirilä sanoo.

Sähkönkulutuksen vähentämisellä pyritään laskemaan sähkön hintaa, mutta ennen kaikkea turvaamaan sähkön saatavuus. Vaarana on edelleen, että talvella joudutaan turvautumaan sähkökatkoihin, jos kulutus nousee liian suureksi.

Alla oleva kuva kertoo viikko viikolta, miten tämän vuoden kulutus poikkeaa viiden vuoden keskiarvosta. Kulutus on ollut lähes koko vuoden selvästi alle keskiarvon. Mutta vain muutaman kerran on onnistuttu pääsemään syksyllä asetettuun kymmenen prosentin leikkaustavoitteeseen.

Oikeastaan näinkin suuri kulutuksen leikkaaminen on hyvä saavutus, sillä niin teollisuus kuin liikennekin pyörivät yhä enemmän sähkön voimalla.

Tämän vuoden alussa kulutusta onnistuttiin pudottamaan yli kymmenen prosenttia kolmena viikkona helmi- ja maaliskuussa. Teirilän mukaan hyvä kehitys selittyi tavallista lämpimämmällä säällä.

Sen sijaan hänen mukaansa viime viikolla nähty suhteellisen suuri kulutus ei selity säätilan muutoksella.

– Kun katsotaan syksyä ja tehdään tilastoon lämpötilakorjaus, niin lämpötila ei selitä syksyn kulutusvähennystä eli se johtuu jostain muusta.

Syytä suhteellisen suureen kulutukseen ei tarkasti tiedetä.

Tilastoinnissa on eroja. Energiateollisuuden (siirryt toiseen palveluun) mukaan lokakuussa kulutus väheni yksitoista prosenttia. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan lokakuussa sähköä käytettiin kaikkiaan seitsemän prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.

Energiateollisuus julkaisee omat tilastonsa vain kuukausittain.

Arto Arvola leikkasi kulutuksensa puoleen

Mutta mitkä ovat Arto Arvolan niksit sähkön kulutuksen puolittamiseen?

Hänen mukaansa muutos ei ole vaatinut suuria uhrauksia tai muutoksia elämäntapaan.

Säästö on syntynyt ennen kaikkea sisälämpötilan pudottamisella. Arvolan kotona ei ole t-paitalämpötila, mutta palellakaan ei tarvitse.

Arvola muistuttaa, että ”villasukat on keksitty” ja siksi lattialämpö onkin laitettu kiinni tuulikaapista, eteisestä ja keittiöstä. Pesuhuoneessa se pidetään päällä – tosin pienellä silloin, kuin suihku ei ole ollut käytössä. Ilmalämpöpumppu on tärkein lämmönlähde.

Talviaikaan tulee urheiltua hiukan vähemmän, joten suihkussakaan ei täydy käydä päivittäin. Se vähentää tarvetta veden lämmittämiseen.

Olohuoneen takassa tuli humisee lähes päivittäin.

Tiski- ja pyykkikoneiden käytön Arvola ajoittaa hetkiin, jolloin sähkö on edullisimmillaan.

Sähkön hintojen ja kulutuksen seuraamisessa on rahan säästämisen lisäksi jo harrastuksen piirteitä, Arvola myöntää. Seuraavan päivän pörssisähkön hinnan hän tarkastaa heti iltapäivällä, kun tiedot päivittyvät.

Myös edellisen päivän kulutusta seuraamalla ”voi miettiä, voiko tehdä jonkun asian paremmin”.

Ministerit hätäkokouksessa hetkellä, jolloin Olkiluodossa näytti vielä lupaavalta

Sähkönkulutuksen vähentämiselle on yhä suurempi tarve, sillä energiaministerien kokouksen jälkeen suunta Suomessa on ollut juuri se, mitä ei toivottu.

Ministerit sopivat hätäkeinoista sähkön säästämiseksi sattumalta samana päivänä, jolloin Olkiluodon kolmas reaktori oli nostettu ensimmäistä kertaa koekäytössä täyteen 1 600 megawatin tehoonsa.

Nyt tiedetään, että suurvoimalan apua joudutaan odottamaan kauemmin kuin vielä syyskuussa arveltiin. Se lisää sähköpulan riskiä ja kasvattaa hintojen nousupainetta. Voimalan saaminen täydellä teholla käyttöön viivästyy vähintään tammikuun lopulle.

Hinta ruoskii kohti säästötavoitetta

OL3:n tehon puuttuminen vastaa Fingridin mukaan muutamien prosenttiyksiköiden lisäsäästötarvetta sähkönkulutuksessa.

Sähkön kovat hinnat toimivat kannustimena vähentää sähkön kulutusta tai ainakin siirtää kulutusta halvempiin hetkiin. Hintaruoskan lisäksi suomalaisia on rohkaistu energian säästämiseen hallituksen astetta alemmas -tiedotuskampanjalla.

Työ- ja elinkeinoministeriön energiamarkkinaosaston ylitarkastaja Tatu Pahkala uskookin, että hinta ja tiedottaminen ovat saaneet riittävän suuret talkoot liikkeelle.

– Näyttää siltä, että asiakkailla käytös on muuttunut merkittävästi. Hinta on aika voimakas ohjaus ja välillä hinnat ovat todella kovia. Kyllä se pistää käytöksen muuttumaan, Pahkala sanoo.

Kulutuksen leikkaamisella yritetään hillitä hintojen nousua ja turvata sähkön riittävyys. Mutta Pahkala uskoo yhä, että siinä ohessa täyttyy energiaministerien sopima tavoite kulutuksen leikkaamisesta 10 prosenttia, vaikka viime viikon kulutus olikin suurehko.

– Uskon edelleen, että tavoitteeseen voidaan päästä, Pahkala sanoo.

Tavoitteeseen pääsyä helpottaa se, että teollisuuden ja liikenteen sähköistyminen sallivat muutaman prosenttiyksikön pienemmät leikkaukset.

Sähkönkäyttäjien kannalta tärkeintä kuitenkin on, että jokainen säästetty kilowatti vähentää sähkömarkkinoilla hintojen nousupainetta.

”Kaikki eivät ole pihatalkoissakaan”

Sähkön hintaan ja riittävyyteen vaikuttaa eniten, jos kulutusta voidaan vähentää silloin, kun sen kysyntä on huipussaan. Sen hetken voi puolestaan päätellä pörssisähkön tuntihinnasta.

Mutta valtaosalla kotitalouksia ei ole tunneittain vaihtuvahintaista sähkösopimusta, joten kulutushuippujen seuraamiseen ei ole yhtä suurta syytä kuin pörssisähköasiakkailla.

Onko siis syytä epäillä, että säästötalkoissa on ”vapaamatkustajia”, jotka hyötyvät sähkölaskussaan siitä, että muut säätävät sähkönkulutustaan pois kalliilta hetkiltä? Arto Arvola ei halua syyllistää.

– Aina talkoissa, vaikka taloyhtiön pihatalkoissa jotkut jäävät sisään. Mutta luulen, että enemmän on meitä, jotka olemme tässä mukana. Jos on muutamia vapaamatkustajia, niin saa olla, Arvola summaa.

Sähkönkulutus leikkuriin ja kaikki säästötalkoisiin

Miten sähkönkulutuksen voi pudottaa puoleen?

Pitäisikö kaikkien suomalaisten olla mukana säästötalkoissa?

Katso miten Arto Arvola vastaa:

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin kello 23 saakka

Lue lisää:

Veroale alkaa vihdoin keventää sähkölaskua, mutta halvan sähkön ajat ovat muisto vain

Tällaisia vaikutuksia Olkiluoto 3:n myöhästymisellä on sähkön hintaan ja sähköpulaan