Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Asekaupat | Mediat: USA taivuttelee Turkkia hyväksymään Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset ehtona F-16-hävittäjäkaupoille

Turkkia painostetaan ja houkutellaan ”kepin nokassa olevalla porkkanalla” suostumaan Naton uusiin jäseniin sekä Valkoisesta talosta että kongressista.

Yhdysvaltalaista F-16 -hävittäjää tankattiin ilmassa nimeämättömässä paikassa joulukuussa. Kuva:  Yhdysvaltojen ilmavoimat

Yhdysvallat pyrkii taivuttamaan Turkin hyväksymään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ehtona F-16-hävittäjien kaupoille, amerikkalaisviestimet kertovat.

The Wall Street Journal (WSJ) kertoi perjantaina, että presidentti Joe Bidenin hallinto aikoo pyytää kongressilta lupaa myydä Turkille F-16-hävittäjiä. Lehden mukaan Bidenin hallitus toivoo, että asekauppa saisi Turkin lopettamaan Naton uusien jäsenten vastustamisen.

Yksi hallituksen edustaja oli todennut lehdelle, että F-16-hävittäjät ovat ”kepin nokassa oleva porkkana”, jolla Turkki patisteltaisiin hyväksymään Nato-jäsenyydet muiden sotilasliiton maiden tavoin. Turkin lisäksi Unkari ei ole vielä hyväksynyt uusia jäseniä sotilasliittoon, jonka laajeneminen edellyttää jokaisen 30 jäsenmaan hyväksynnän.

The Washington Post -lehti puolestaan kertoo kongressin avustajalähteisiin viitaten, että jotkut kongressin jäsenet aikovat asettaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien hyväksymisen ehdoksi sille, että kongressi hyväksyisi Bidenin hallinnon lupapyynnön hävittäjäkaupoille.

Näin ollen Turkki kohtaa painetta sekä Valkoisesta talosta että kongressista.

Jotkut kongressin jäsenet vastustavat myyntiluvan myöntämistä. Senaatin ulkoasiain­valiokunnan johtaja, demokraattisenaattori Bob Menendez julkaisi lausunnon, jossa hän sanoi vastustavansa tekeillä olevia hävittäjäkauppoja voimakkaasti ja useista eri syistä.

Amerikkalainen Defence News kertoi syksyllä 2020, että Menendez ja kolme muuta vaikutusvaltaista kongressin jäsentä olivat jo lähes kahden vuoden ajan kaikessa hiljaisuudessa estäneet kaikki merkittävät asekaupat Yhdysvalloista Turkkiin.

Julkaisun mukaan kongressin jäsenet pyrkivät vastustuksellaan painostamaan Turkkia perääntymään S-400-ilmatorjuntaohjusten ostamisesta Venäjältä.

Menendezin tuoreen lausunnon mukaan hän vastustaa hävittäjäkauppoja myös siksi, että Turkki polkee ihmisoikeuksia ja käyttäytyy epävakautta aiheuttavalla tavalla muita Nato-naapureitaan kohtaan.

WSJ:n mukaan Bidenin hallinto on ilmoittamassa kongressille hävittäjien myynti­aikeista ensi viikolla, suunnilleen samoihin aikoihin, kun Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu vierailee Washingtonissa.

CNN-kanava arvioi uutisessaan, että hävittäjäkauppa saattaa luoda Turkkiin painetta näyttää vihreää valoa Naton uusille jäsenille. Kanava oli haastatellut nimettömänä pysytellyttä suomalaisvirkamiestä, jonka mukaan Suomi ei ole millään tavoin osallinen F-16-hävittäjäkaupasta käytäviin keskusteluihin.

”Emme tietenkään ole olleet mukana missään keskusteluissa. Tämä on Yhdysvaltain sisäinen asia”, virkamies oli todennut kanavalle.

Bidenin hallinto aikoo mediatietojen mukaan myös pyytää lupaa myydä F-35-hävittäjiä Kreikalle. Niitä on tarkoitus myydä ainakin 30.

Turkille myytävä paketti taas sisältäisi 40 F-16-hävittäjää sekä tarvikkeita, joilla Turkki voisi päivittää jo ennestään hankittuja F-16-hävittäjiä – niitä on 79 kappaletta.

Viime vuonna Yhdysvaltojen edustajat kuvailivat, ettei hävittäjien myynti ole lahja Turkille siitä, ettei maa enää jarruta Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia. Tuolloin he sanoivat, että keskustelut F-16-hävittäjien myymisestä olivat riippuvaisia vain ja ainoastaan hallinnon omasta prosessista saada kaupat tehtyä.

Turkin paketti on odotettua suurempi, ja Bidenin hallinto on työstänyt sitä jo yli vuoden ajan. Turkkiin myytäisiin hävittäjien lisäksi yli 900 ilmasta käsin laukaistavaa ilmatorjuntaohjusta ja 800 pommia.

Lupien samanaikainen pyytäminen molempien maiden myyntipaketteihin on viranomaislähteiden mukaan sattumaa. Tästä huolimatta asejärjestelmien myyminen voi kiristää Turkin ja Kreikan välisiä jännitteitä.

Kongressilla on 30 päivää aikaa tarkastella hallinnon myyntiehdotusta. Jos lainsäätäjät haluavat estää ehdotuksen, pitää heidän hyväksyä yhteinen kielteinen kanta siihen. Kongressi voi myös säätää lain, joka estää tai muokkaa myyntiä ja sen ehtoja aina siihen asti, kunnes asejärjestelmät on toimitettu.