Kriittisellä hetkellä tarvitaan tuontia, jotta kodit eivät pimene. ”Siinä vaiheessa täytyy toivoa, että ulkomaanyhteydet ovat kunnossa”, sanoo Tampereen Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Petri Sihvo.
Sähköntuotanto Naistenlahden uudella biovoimalaitoksella Tampereella on nyt testivaiheessa. Voimala helpottaa Tampereen omaa energiatilannetta, mutta koko maan osalta kaivattaisiin Olkiluoto 3:n käyttönottoa. Kuva: Terho Vuorinen / IS
Terho Vuorinen
Suomalaiset ovat jo kuukausikaupalla kuulleet tietoja sähköpulasta ja sen seurauksista, suunnitelluista sähkökatkoista. Poikkeukselliseen toimenpiteeseen on pakko tarttua, jos sähköntuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta.
Käytännössä kohtalokas raja on käsillä, kun pakkasta on ollut riittävän pitkään reilut 20 astetta.
– Viikko tai kaksi niin kylmää, ehkä 23–25 asteen pakkasta, kyllä se sen vaatii, että sähkökatkoihin voitaisiin joutua, Tampereen Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Petri Sihvo tietää – tai ainakin valistuneesti arvaa.
Lue lisää: Tampereen suunnitelma: Jos sähköpula iskee, 80-luvun asuinalueilla on syytä varautua sähkökatkoihin ensimmäisenä
Yksi tai muutamakaan kylmä päivä ei siis riitä. Eikä välttämättä se kaksi viikkoakaan, jos korvaavaa energiaa saadaan muualta.
– Siinä vaiheessa täytyy toivoa, että ulkomaanyhteydet ovat kunnossa kulutuksen kattamiseksi. Erityisen tärkeä on siirtoyhteys Ruotsiin.
Koska sähköä ei enää Venäjältä tuoda, pelastuksen olisi tultava pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta, jonka osa Suomi on. Mutta jos Suomessa on holotna, niin samasta ongelmasta kärsinevät myös Ruotsi ja Norja.
Pakkasjaksot, joihin Sihvo viittaa, ovat Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan harvinaisia, mutteivät mahdottomia.
Viimeksi Suomessa koko maan keskilämpötila oli viikon ajan eli seitsemänä perättäisenä päivänä peräkkäin yli 20 astetta pakkasella tammi-helmikuun vaihteessa 2012. Viikon keskilämpötila oli tuolloin –24,0.
Vuotta aiemmin, helmikuussa 2011, yli 20 asteen pakkasjakso kesti kymmenen päivää. Keskilämpö oli tuolloin 23,6 astetta pakkasella.
Tuota edeltävää kertaa pitää Ilmatieteen laitoksen tilastoista hakea vuosien 2002 ja 2003 vaihteesta eli lähes 20 vuoden takaa. Tuolloin Suomi paleli yli 20 asteen pakkasessa 11 päivää peräkkäin. Keskiarvokin oli hyytävä, 24,6 celsiusastetta miinuksella.
Helsinkiläisiä pakkasessa 5. tammikuuta 1987.
Tammikuun 1987 lukemat kertovat vielä rajummasta pakkasjaksosta: 12 päivää yli 20 miinusastetta, enimmillään 33,6. Ja pakkasen keskiarvo peräti 28,6 astetta.
Vuonna 1961 alkaneen mittaushistorian aikana kaksi viikkoa kestäneeseen yli 20 asteen pakkaseen on ylletty vain kerran. Helmikuussa 1966 kylmää riitti juuri 14 päivää. Miinusasteita oli tuolloin keskimäärin 25,3.
Esimerkkien kaltaisten pakkasjaksojen aikana energiantarve kasvaa koko ajan kylmän hiipiessä hiljalleen yhä syvemmälle rakennusten rakenteisiin.
– Kun lämpöä tarvitaan enemmän, tehoa menee enemmän ja sitä kautta kulutustakin on enemmän. Kun se kumuloituu tietyllä joukolla, koko Suomen tarvitsema teho kasvaa. Silloin ainakin kotimaan tuotanto alkaa jäädä kulutuksesta jälkeen, Sihvo kuvailee mahdollista tilannetta.
Varsin tarkka arvio kriittisistä pakkaslukemista perustuu kokemukseen asiakkaiden sähkönkulutuksesta.
– Esimerkiksi maalämpö on mitoitettu tavallisesti karvan alle huippukuormien. Lisätarve katetaan suoralla sähkölämmityksellä, mikä tuo kulutukseen piikkejä.
Tampereen Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Petri Sihvo. Kuva: Terho Vuorinen
Sähköisen lämmittimen käyttö esimerkiksi varastossa tai autotallissa karkottaa kylmää, mutta samalla se voi tietää yksittäiselle asiakkaalle hurjaa lisälaskua – ja aiheuttaa osaltaan pelättyä sähköpulaa.
– Juuri tällaiset tilat ovat kevyemmin rakennettuja. Ne haukkaisevat aika yllättävästikin tehoja.
Sihvon mukaan uudemmat talot eivät ole yhtä kylmänarkoja, mutta toisaalta Suomen rakennuskanta on kohtuullisen iäkästä.
Kun siis suku kokoontuu porukalla omakotitaloon joulunviettoon, on hyvä pohtia kahdesti, pitääkö talon jokaiseen koppiin laittaa lämmöt päälle.
Jos tiukka paikka tulee, pyrkivät sähköyhtiöt tiedottamaan asiakkaitaan mahdollisista sähkökatkoksista etukäteen. Välttämättä se ei onnistu.
– Äkillinen sähkökatkos on mahdollinen. Jos ei saada tilannetta lapaan, Fingrid kääntää vipua.
Jos yhteys Ruotsiin on kunnossa, voidaan tarvittava sähkö saada tiukan paikan tullen sieltä. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Varoituksen sanat ovat tarpeen, mutta turhaan pelotteluun ei silti ole syytä.
– Ei ole todennäköistä, että sähkökatkoksia tulee, Sihvo arvioi alkanutta talvea – ja korostaa, ettei ainakaan itse ota asiasta paineita.
– Mitä sitä seuraamaan pitkän ajan sääennustuksia ja miksi turhaan kehittää vatsahaavaansa?
Yksilön osalta kaikki kiteytyy itse kulutukseen. Mahdollisen sähköpulan osalta sähkön säästämisellä on Sihvon mukaan merkitystä käytännössä vain silloin, kun kulutus on huipussaan.
Fingridin mukaan huippukulutusajat ovat arkisin kello 8–10, 16–17 ja 18.30–20.
Muutenkin sähkönkulutukseen voi suhtautua rennommin.
– Euro ohjaa: villasukkaa vaan jalkaan ja villapaitaa päälle.
