Asiantuntija arvioi vuosi sitten, että Ukrainan armeija kestäisi puoli tuntia – mitä sitten kävi?

Ukrainalla ei ole juuri mahdollisuuksia Venäjää vastaan. Tämä oli asiantuntijoiden arvio mahdollisesta täysimittaisesta sodasta vuosi sitten joulukuussa.

– Jos Venäjä todella haluaa päästää konventionaaliset kykynsä valloilleen, se voi aiheuttaa massiivista vahinkoa hyvin lyhyessä ajassa, tohtorikoulutettava Rob Lee Lontoon King’s College -yliopiston sotatutkimuksen laitokselta totesi tuolloin New York Timesille.

– He voisivat hävittää Ukrainan armeijan idässä erittäin nopeasti, ensimmäisten 30–40 minuutin aikana.

Myös muut asiantuntijat antoivat samansuuntaisia arvioita, mutta nämä uhkakuvat eivät kuitenkaan toteutuneet. Ukraina taistelee edelleen urhoollisesti runsaat yhdeksän kuukautta Venäjän laittoman hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.

Miksi Ukraina onnistui mahdottomaksi oletetussa tehtävässä?

Taistelutahto

Brittiläinen Royal United Services Institute -ajatushautomo julkaisi marraskuun lopulla raportin Ukrainan sodan tarjoamista alustavista opetuksista konventionaalisen sodankäynnin osalta.

Raportissa todetaan, että sodan alussa Ukrainan joukot onnistuivat hidastamaan Venäjän etenemistä ennemmin oman päättäväisyytensä kuin sillä olleiden kykyjen ansiosta. Ukrainalaisten motivaatiotaso on ymmärrettävästi pysynyt korkealla.

Myös Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin työelämäprofessori Martti J. Kari korostaa ukrainalaisten taistelutahdon merkitystä. Hänen mukaansa he haluavat lopullisesti irti Venäjän ikeestä, mikä näkyy koko toiminnassa.

– Ukrainalaiset tietävät, että jos he vielä kerran taipuvat venäläisten orjaksi, he eivät koskaan pääse siitä irti, hän sanoo.

– Ukrainalaisten taistelutahto on aivan loistava. Ukraina todellakin taistelee olemassaolostaan ja sen myös näkee kaikesta.

Valmistautuminen

Vuoden 2014 tapahtumien ja Krimin annektoinnin jälkeen Ukraina on huomattavasti vahvistanut asevoimiaan lännen avulla. Esimerkiksi kaksi vuotta myöhemmin Nato ja Ukraina aloittivat koulutusohjelman Ukrainan erikoisjoukoille.

– Ukrainalaiset ovat viimeisen kahdeksan vuoden aika suunnitelleet, harjoitelleet ja varustautuneet vastustamaan Venäjän miehitystä, Georgetownin yliopiston apulaisprofessori Douglas London huomauttaa.

Kari sanoo lännen tarjoaman koulutuksen olevan yksi syy Ukrainan menestykselle Venäjää vastaan.

– Ukrainalaiset ovat pystyneet taistelemaan länsimaisittain. Lisäksi he tiesivät, miten Venäjä hyökkää ja taistelee, hän sanoo.

Toinen valmistautumisessa auttanut tekijä on länsimailta saatu tiedustelutuki, minkä ansiosta Ukraina oli hyvin perillä Venäjän aikeista.

– Ukrainalla oli tarkka kuva siitä, mitä Venäjä aikoo tehdä ja miten Venäjä aikoo sen hyökkäyksen toteuttaa ja milloin, Kari sanoo.

– Se tiedustelutuki ennen aseapua oli äärimmäisen arvokasta Ukrainalle.

Ilmatorjunta

Ennen sodan alkua ja sen alkamisen jälkeenkin Venäjän odotettiin ottavan ilmaherruuden, mutta tätä Venäjä ei onnistunut saavuttamaan. Kari kertoo hämmästelleensä, kuinka huonosti Venäjä käytti ilma-asettaan.

– Ukraina pystyi kiistämään Venäjän ilmaherruuden alueellisesti, paikallisesti ja ajallisesti, hän sanoo.

Yhdysvaltain ilmavoimien Euroopan-komentaja, kenraali James Hecker huomautti syyskuussa, että Ukrainan ilmatorjunnan vuoksi Venäjän hävittäjät eivät ole uskaltaneet lentää syvälle Ukrainan alueelle.

Kari huomauttaa, että vaikka Ukrainan ilmatorjuntakalusto, muun muassa S-300, on vanhaa, se on siitä huolimatta vahva. Lisäksi hän arvelee, että Syyrian sota saattoi tuudittaa venäläiset valheelliseen omnipotentiaan.

– Voi olla, että Syyriasta on tullut vähän liian hyvä maku suuhun, kun Venäjän ilmavoimat sai pommittaa sairaaloita ihan surutta kenenkään estämättä.

Venäjän tiedustelu

Ukrainan onnistumiselle puitteet tarjosi Venäjän tiedustelun kokonaisvaltainen epäonnistuminen, Kari huomauttaa.

Sotilastiedustelupalvelu GRU tuotti tietoa, ettei Ukrainasta ole vastusta. Ulkomaantiedustelupalvelu SVR puolestaan arvioi, että länsi ei kykene yhdistymään ja tuottamaan vahvoja Venäjän-vastaisia pakotteita, koska tähän asti ne olivat olleet kovin nimellisiä sanktioita.

– Lisäksi SVR:n mukaan länsi ei ehtisi auttamaan Ukrainaa, koska Venäjän asevoimat pystyvät valtaamaan Kiovan kymmenessä päivässä ja tappamaan Ukrainan johdon, Kari sanoo.

Kaiken huipuksi Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n miehet käärivät omiin taskuihinsa rahat, joilla heidän oli tarkoitus lahjoa ukrainalaisia viranomaisia.

– Venäjän kaikki kolme tiedustelupalvelua siis epäonnistuivat, Kari toteaa.

Virheiden hyödyntäminen

Ukrainan onnistumista edesauttoi myös se, etteivät Venäjän poliittinen ja sotilaallinen johto koordinoineet toimia. Kari muistuttaa, että Ukrainan rajan taakse kootut venäläisjoukot eivät valmistautuneet hyökkäämään.

– Silloin helmikuussa Venäjän joukot olivat painostusryhmityksessä, eli sotaväki luuli, että heidän tehtävänsä oli toteuttaa poliittista ja diplomaattista painostusta, hän sanoo.

– Poliittinen johto taas ajatteli ratkaisevansa asian sotilaallisesti.

Näin ollen hyökkäyskäskyn tullessa Venäjän joukot lähtivät väärästä ryhmityksestä, mikä johti ongelmiin. Venäjän joukoilla ei esimerkiksi ollut minkäänlaista painopistettä, koske ne luulivat olevansa tuottamassa vain poliittista painostusta.

Ukraina hyödynsi tätä ja Venäjän oletusta olemattomasta vastarinnasta sodan alussa, jolloin se aiheutti Venäjän joukoille suuria tappioita pakottaen ne vetäytymään muun muassa Kiovan, Tšernihivin ja Sumyn alueilta.