Sota Ukrainassa voi jatkua vuosikymmenen, mikäli Venäjän presidentti Vladimir Putinin hallinto ei luhistu, arvioi riskienhallinnan asiantuntija Mikaeli Langinvainio.
– Ei ole todennäköistä, että sotaan saadaan sotilaallista ratkaisua. Oletettavaa on, että sota voi jatkua vielä vuosia, ellei Putinia saada vallasta. Voi kestää kymmenenkin vuotta, Langinvainio sanoo Iltalehdelle.
Putin on Langinvainion mukaan kytkenyt hallintonsa sotaan. Sodan jatkaminen riippuu siitä, pysyykö Venäjä sisäisesti kasassa.
Venäjän kansan tuen kääntyminen vastustukseksi voisi kääntää vaakakupin. Tyytymättömyys kasvaa sodan pitkittyessä.
Pysyykö Putin vallassa?
Putinin hallinto yrittäisi tukahduttaa mahdolliset joukkoprotestit tappavalla voimalla, Langinvainio uskoo.
– Monet asiantuntijat eivät kuitenkaan usko kansan vallankumoukseen, Langinvainio huomauttaa.
Helpompaa olisi saada aikaan muutos eliitistä käsin. Ongelmana on, että Putinin lähipiirikin on sitoutunut sotaan.
Putinin hallinnon viimekätinen tavoite on pysyä vallassa, Langinvainio sanoo. Jossain vaiheessa silti Putininkin kausi päättyy, viimeistään luonnolliseen kuolemaan.
Ei suostu häviämään
Langinvainion mukaan Putin ei suostu häviämään sotaa Ukrainassa yksin, vaan pyrkii mieluummin lose-lose -tilanteeseen, jossa myös länsi joutuu maksamaan sodasta.
Tämä tekijä on nähtävissä myös Venäjän – oletetuissa – kaasuputkiräjäytyksissä Itämerellä.
– Putin ei halua hävitä niin, että länsi voittaa. Hän rankaisee länttä, jos on itsekin häviämässä sotaa, Langinvainio sanoo.
Se vaihtoehto, että Venäjä yksin voittaisi sodan Ukrainassa, on jo mahdoton.
Nord Stream -kaasuputkien räjäytykset liittyvät Itä-Ukrainan alueliitoksiin, Langinvainio uskoo. Venäjä järjesti miehittämillään alueilla kansanäänestykset, joissa ihmiset ”äänestivät” Venäjään liittymisen puolesta.
– Aika varmaa on, että räjäytykset liittyvät anneksaatioon. Se on viesti lännelle, että Venäjä pystyy toteuttamaan sotilaallisia operaatioita Ukrainan ulkopuolella. Putin pyrkii lieventämään lännen intoa aseistaa Ukrainaa, Langinvainio sanoo.
Putin haluaa hajottaa lännen yhteisrintamaa. Langinvainio kertoo odottavansa, ketä Venäjä tulee syyttämään kaasuputkisabotaasista. Vuonna 2006 Venäjä sabotoi Georgiaan meneviä kaasuputkia ja syytti ”terroristeja”.
Mikaeli Langinvainio on riskienhallinnan asiantuntija. Kimmo Haapala / KL
Langinvainion mukaan Venäjä voi yrittää eskaloida sotilaallisen konfliktin Natoa vastaan, mikäli se olisi häviämässä Ukrainassa. Tässä tilanteessa Venäjä voisi tehdä avoimen sotilaallisen iskun Natoon kuuluvaa tai Natoon pyrkivää maata kohtaan.
– Suomi tai Ruotsi voisi joutua tällöin sijaiskärsijäksi, Langinvainio sanoo.
Mahdollisia tapoja konfliktin kärjistämiseen on monia.
– On hirveän monta eri skenaariota. Vain mielikuvitus on rajana, Langinvainio sanoo.
Ei kärjistettävä tilannetta
Langinvainion mukaan lännen pitää pyrkiä olemaan kärjistämättä tilannetta, jos Venäjä tekisi suoran sotilaallisen iskun länttä vastaan. Samalla lännen on asetettava punainen viiva, jota Venäjä ei voi ylittää. Sellaista länsi ei ole julkisesti asettanut.
– Nato ja länsi pyrkisi de-eskaloimaan tilannetta. Sotilaallinen iskukaan ei tarkoittaisi välttämättä suoraa sotatilaa, Langinvainio sanoo.
Langinvainio pitää Venäjän suoraa sotilaallista iskua Natoa tai länttä kohtaan edelleen melko kaukaisena. Hän kehottaa kuitenkin varautumaan tuleviin iskuihin. Samalla on epäselvää, kuinka paljon sillä on voimavaroja suurempiin hybridioperaatioihin.
Venäjä jatkanee matalamman intensiteetin hybridioperaatioita länttä vastaan, Langinvainio uskoo.
Este rauhalle
Päätös liittää Itä-Ukrainan alueita Venäjään tarkoittaa Langinvainion mukaan sitoutumista pitkään sotaan Ukrainassa. Putin tietää, että Ukraina ei suostu alueliitoksiin.
Neuvottelutie Ukrainan ja Venäjän välillä on siis suljettu pitkäksi aikaa.
– Putin voi kotona perustella, että on saatu voitto, Venäjä on onnistunut laajentumaan, Langinvainio sanoo alueliitosten motiiveista.
Aiemmin Venäjä on jäädyttänyt alueelliset konfliktit jättämällä hallitsemansa alueet tarkoituksella poliittisesti epäselvään välitilaan. Tällaisia alueita ovat olleet Transnistria Moldovassa, Etelä-Ossetia ja Abhasia Georgiassa ja – tähän asti – Donbas Ukrainassa.
Jäädyttämällä konfliktit Venäjä on estänyt emämaita kuten Ukrainaa hakemasta Natoon.
– Putin on joutunut toteamaan, ettei pysty jatkamaan samaa strategiaa, Langinvainio sanoo.
Langinvainion mukaan alueliitokset ovat pitkään suunniteltu operaatio, eikä vastaavan mittaluokan muutoksia sodassa ole välttämättä tapahtumassa lähiaikoina.
– Todennäköistä on, että konflikti pitkittyy. Putin pyrkii hajottamaan Euroopan rivejä ja heikentämään yhtenäistä tukea Ukrainalle, Langinvainio sanoo.
