Asiantuntija: Tällaisia vaikutuksia Ukrainan Venäjälle tekemillä ”mysteeridrone­iskuilla” on sodan kulkuun

Sotatieteilijä Ilmari Käihkön arvion mukaan Ukrainan viime päivinä tekemillä iskuilla on enemmän poliittista kuin sotilaallista merkitystä.

Kolmeen Venäjän lentotukikohtaan kahden vuorokauden sisällä tehtyjä iskuja on pidetty ilmeisenä osoituksena siitä, että Ukrainan armeija on löytänyt keinon kohdistaa hyökkäyksiään syvälle Venäjän alueelle.

Viimeisin isku tehtiin tiistaina lentokentälle Kurskissa, joka sijaitsee noin 90 kilometrin päässä Ukrainan rajasta. Reutersin mukaan viranomaiset kertoivat öljyn varastoimiseen käytetyn tankin syttyneen tuleen. Henkilövahinkoja isku ei heidän mukaansa aiheuttanut.

Lue lisää: Iskikö Ukraina uusilla ”ihme­droneilla” Venäjän ydin­ase­tuki­kohtiin?

Päivää aiemmin maanantaina tehdyt kaksi iskua kohdistuivat Rjazanissa sijaitsevaan Djagilevon tukikohtaan sekä Saratovin lähellä olevaan Engelsin tukikohtaan. Sosiaalisessa mediassa julkaistujen kuvien perusteella iskut aiheuttivat vaurioita lentokalustoon. Kolmen ihmisen kerrottiin saaneen surmansa Djagilevossa.

Kumpaankin tukikohtaan on Ukrainan rajalta useita satoja kilometrejä.

Venäjän puolustusministeriö kuvaili iskuja ”terrorismiksi”, jonka tarkoituksena oli tuhota sen pitkänmatkan strategisten pommikoneiden kyvykkyyttä. Ukraina ei ole tapojensa mukaisesti virallisesti myöntänyt olleensa iskujen takana.

– Hyvin usein venäläiset tupakoivat paikoissa, joissa tupakoiminen on kiellettyä, kommentoi puolustusministeri Oleksi Reznikov Reutersin mukaan.

Sotatieteiden dosentti ja Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö arvioi, että Venäjän lentotukikohtiin tehdyillä iskuilla on enemmän poliittisia kuin sotilaallisia seurauksia.

– Jos ihan sotilaallisesti puhutaan, niin eihän tällä nyt välttämättä hirveän suurta merkitystä ole. Nämä vahingothan jäivät aika pieniksi. Kuvien perusteella siinä vahingoittui pari konetta – joskin hyvin kallista konetta, Käihkö sanoo.

Toisaalta Venäjä joutuu nyt hänen mukaansa miettimään uudelleen lentokenttiensä ja muiden sotilaallisten kohteidensa turvallisuutta. Sotilaskoneita voidaan joutua siirtämään ja hajauttamaan mahdollisesti vielä kauemmas Ukrainasta.

Tämä saattaa puolestaan hankaloittaa esimerkiksi koneiden huoltoa, jota on voitu aiemmin keskittää lentotukikohtiin.

– Ukraina pystyy vaikeuttamaan Venäjän toimintaa, vaikka eivät nämä iskut sitä estä. Mutta kyllähän uhka Venäjän sotilaskohteita vastaan kasvaa. Ja jos Venäjä joutuu siirtämään resurssejaan siihen, niin aina ne ovat jostain muualta sitten pois.

Käihkön mukaan iskujen sotilaalliset ja strategiset seuraukset riippuvat ennen kaikkea siitä, mitä Venäjä tekee seuraavaksi.

– Voidaan tietysti miettiä, mitä Venäjä pystyy enempää tekemään. Varmasti keinoja on. Venäjä voi ruveta vaikka keskittämään iskuja Ukrainan hallintoa vastaan, mitä nyt ei ole hirveästi tähän mennessä tapahtunut. Mutta kyllähän se näyttää siltä, että Venäjä on tehnyt pitkälti sen, minkä se pystyy tekemään. Se, kuinka paljon enempään he pystyvät, se on mielenkiintoista nähdä.

Eskalaation vaara on Käihkön arvion mukaan läsnä periaatteessa puolin ja toisin. Jos Venäjällä ei riittäviä keinoja iskuihin vastaamiseen, sen ei kannata tehdä niin. Venäjä on pyrkinyt vähättelemään iskuja.

– Eikä Ukrainakaan tietenkään halua lietsoa tällaista, koska he ovat edelleen altavastaajina sodassa.

Myös iskujen poliittisiin seurauksiin liittyy se, mikä on Venäjän vastaus niihin. Sodan edetessä Venäjän sisäinen kritiikki erityisesti sotilasjohtoa kohtaan on kasvanut. Viime päivinä arvostelua on kohdistettu varsinkin lentotukikohtien turvallisuustilanteeseen.

Iskujen myötä etenkin nationalistiset sotilasbloggaajat ovat vaatineet Venäjältä yhä enemmän toimia ja brutaalimpaa voimankäyttöä. Toisaalta ukrainalaiset ovat edelleen tilanteessa, jossa he ovat riippuvaisia länsimaisesta tuesta.

– Heidän pitää jatkuvasti osoittaa, että he edistyvät tässä sodassa. Nythän siellä ei ole Hersonin vapautuksen jälkeen, eli melkein kuukauteen, tapahtunut rintamatilanteessa juuri mitään. Eli tästä tuli tällainen korkean profiilin hyökkäys. Ja aikamoinen nöyryytys Venäjälle. Taas kerran, Käihkö sanoo.

Venäjä on lokakuun jälkeen tehnyt Ukrainaan useita massiivisia ohjusiskuja, joiden kohteena on ollut maan energiainfrastruktuuri. Ukrainalle sotilastukikohtiin kohdistuvat iskut ovat Käihkön mukaan looginen ja ”aika hyväkin keino” puuttua asiaan, vaikka ne eivät Venäjän iskuja lopetakaan.

Lue lisää: Ukrainassa yritettiin palauttaa sähköjä Venäjän ohjus­iskujen jäljiltä – ”Venäläiset valitsivat juuri tämän hetken ja nämä paikat”

Ukrainan asiaa ajaa sekin, että iskut olivat näyttäviä ja saivat runsaasti mediahuomiota maailmalla.

– Ne ovat osoitus siitä, että Ukraina on kekseliäs ja pystyy iskemään Venäjää vastaan.

Sekään ei ole vielä selvää, millä Ukraina iski Venäjällä satojen kilometrien päässä sijaitseviin lentotukikohtiin. On puhuttu Neuvostoliiton aikana tehdyistä Tupolevin maalidroneista, joilla tälle etäisyydelle olisi voitu iskeä.

Lue lisää: Millaisin asein Ukraina iski Venäjän tukikohtiin? Tällaiset ovat keskeiset vaihtoehdot

Tähän viittaisi myös Venäjän puolustusministeriön lausunto iskuista:

– Tavoitteenaan vaurioittaa Venäjän pitkän kantaman lentokoneita yritti Kiovan hallinto iskua neuvostoliittolaisvalmisteisilla miehittämättömillä suihkukoneilla. Venäjän ilmavoimien ilmatorjunta torjui nämä matalalla lentäneet ukrainalaiset dronet, puolustusministeriö kommentoi kahden ensimmäisen iskun jälkeen.

Käihkö pitää mahdollisena, että ukrainalaisten kekseliäisyys olisi ulottunut myös näiden aseiden muokkaamiseen nykyaikaisemmiksi.

Päivää ennen iskujen alkua ukrainalainen puolustusalan konserni Ukroboronprom tiedotti tehneensä sarjan onnistuneita testejä droneilla, joiden kantama ulottuu jopa tuhanteen kilometriin. Ei ole tiedossa, onko tällä ilmoituksella yhteyttä ”mysteeridroneilla” tehtyihin iskuihin.

– Se voi liittyä iskuihin tai sitten se ei liity. Mutta kyllähän sen ilmoituksen ajankohta oli mielenkiintoinen.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken on sanonut, ettei Yhdysvallat ole rohkaissut Ukrainaa iskemään Venäjän maaperälle tai myöskään tarjonnut siihen mahdollisuuksia. Maanantaina Wall Street Journal uutisoi, että Yhdysvallat olisi muokannut Ukrainalle toimittamiaan Himars-raketinheittimiä niin, ettei niillä ole mahdollista käyttää pitkänmatkan ohjuksia.

Käihkön mukaan liikkeellä on ollut myös huhuja, joiden mukaan Yhdysvallat ja Kiina olisivat sopineet keskenään, ettei Kiina auta Venäjää, jos Yhdysvallat ei toimita pitkän kantaman järjestelmiä Ukrainalle.

Onko siis mahdollista, että Ukraina on kyllästynyt odottamaan pitkän kantaman aseistusta muualta ja olisi ryhtynyt toimeen itse?

– Kyllä tämä voi viitata siihen, että Ukraina on huolissaan. Ja jos Kiina-selitys pitää paikkansa, Ukraina ymmärtänyt, ettei heidän tule tukeutua sellaiseen tukeen, jota ei tule koskaan. Siinä vaiheessa voi olla järkevää kehittää omaa tällaista kykyä.

– Ukraina on kuitenkin suuri valtio, jolla on teknistä osaamista ja motivaatio kehittää tällaista. Ei ole mahdotonta ollenkaan, että ukrainalaiset olisivat kehittäneet omia järjestelmiään, Käihkö sanoo.

Lue lisää: Putin yrittää nyt nujertaa Ukrainan kylmyydellä – ukrainalaiset varustautuvat kekseliäästi

Maanantaina New York Times kertoi nimettömään ukrainalaiseen viranomaislähteeseen nojaten, että iskut olisi laukaistu Ukrainan maaperältä ja ainakin yhdessä olisivat olleet apuna kohteen lähellä operoineet ukrainalaiset erikoisjoukot.

– New York Timesin tiedot tulivat ukrainalaisilta, ja heillehän on tietysti eduksi sanoa, että nyt siellä on erikoisjoukkoja. Se nostaa uhkaa vielä huomattavasti enemmän.

Käihkö pitää kuitenkin mahdollisena ja jopa todennäköisenä, että Venäjällä toimii ukrainalaisia erikoisjoukkoja. Yhdysvaltalaiset lähteet ovat aiemmin sanoneet ukrainalaisilla olleen todennäköisesti osuutta myös Moskovan lähellä elokuussa tehtyyn autopommi-iskuun, joka surmasi nationalistisen venäläisfilosofin Aleksandr Duginin tyttären Darja Duginan.