Turkki on alun perinkin suhtautunut Suomen Nato-jäsenyyteen Ruotsia myönteisemmin.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu (oik ylhäällä) muistuttaa, että on haastavaa tietää Turkin ja presidentti Recep Tayyip Erdoganin todellisista pyrkimyksistä. Kuva: Yves Herman / Reuters, Markku Ulander / Lehtikuva
Miikka Kaskinen
Turkki on ollut sunnuntaista asti suomalaisten huulilla sen jälkeen, kun maan presidentti Recep Tayyip Erdogan antoi ymmärtää, että Turkki voisi edistää Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta jättää sen sijaan Ruotsin odottamaan.
Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi tänään maanantaina, että Turkki harkitsee Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointia jo lähikuukausina.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu näki Ylen A-studiossa, että Turkin kannassa on nähtävissä jonkinlainen käänne.
– Se, että meidän ulkopoliittinen johto oli eilen iltamyöhään yhteydessä Turkkiin, presidentin hallintoon ja ulkoministeriin, kertoo siitä, että Suomessakin potentiaalisesti aistittiin, onko tässä peli vähän muuttumassa.
Turkki on alun perinkin suhtautunut Suomen Nato-jäsenyyteen myönteisemmin kuin Ruotsin Nato-jäsenyyteen.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu toteaa, että Turkin toiminta ei herätä luottamusta. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Sekä Suomi että Ruotsi ovat tähän asti vakuutelleet menevänsä Natoon ”käsi kädessä” samaan aikaan.
Myös Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu myönsi maanantaina, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnissa voidaan edetä eri tavalla.
Suomella on pitkä maaraja Venäjän kanssa toisin kuin Ruotsilla. Realiteetit ovat sen suuntaiset, että joidenkin mielestä Suomen ei välttämättä olisi järkevää jäädä ehdoin tahdoin odottelemaan Ruotsia.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak toi oman näkemyksensä Twitterissä julki sunnuntai-iltana.
– Jos Turkki kysyy Suomelta – maamme turpo (turvallisuuspolitiikan) edustajilta – haluammeko, että Turkki tässä vaiheessa (a) jättää Suomen ja Ruotsin ratifioimatta, tai (b) ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden, on ainoa oikea ja mahdollinen vastaus: ’ratifioikaa Suomi’, Salonius-Pasternak twiittasi.
Pesu kertoo saaneensa Haaviston iltapäiväisestä tiedotustilaisuudesta käsityksen, että ”joitain asioita on liikkeessä, mitä ei ulospäin nähdä”.
Hän uskoo, että lähipäivinä asian tiimoilta tulee ulostuloja mahdollisesti sekä Suomelta että Ruotsilta.
– Katsoisin aika tarkkaan, että ottaako Nato organisaationa esimerkiksi pääsihteeri Jens Stoltenbergin suulla tähän kantaa.
– Miten Yhdysvallat reagoi.
Pesu muistuttaa, että on haastavaa tietää Turkin todellisista pyrkimyksistä.
– Yritetäänkö tässä lypsää jotain uutta myönnytystä Suomen avulla Yhdysvaltojen suuntaan.
Turkin herra ja hidalgo Recep Tayyip Erdogan on ottanut isoa roolia Suomen ja Ruotsin matkalla kohti Naton jäsenyyttä. Kuva: SPUTNIK
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija muistuttaa, että Turkki alkoi jo viime syksynä jossain määrin erottaa Suomea ja Ruotsia omasta vinkkelistään.
Ruotsissa on pelkästään tammikuun aikana poltettu Koraaneja äärioikeistolaispoliitikko Rasmus Paludanin toimesta.
Pari viikkoa sitten Tukholman kaupungintalon edustalle ripustettiin roikkumaan Erdogania esittävä nukke. Pää alaspäin roikkunut Erdogan-nukke toi monille mieleen toisessa maailmansodassa pää alaspäin hirtetyn fasistijohtaja Benito Mussolinin.
Pesu muistuttaa, että tässä kohtaa ei olla tilanteessa, jossa Suomen ja Ruotsin Nato-tiet eroaisivat.
– Jos Suomi ratifioitaisiin (Turkin osalta), niin sitten pitäisi odottaa Unkarin ratifiointia.
– Jos meillä olisi kaikki ratifioinnit ja Ruotsilla ei, niin sitten meidän pitää käydä se keskustelu ja pohdinta, pitäisikö itse edetä, Pesu muotoilee.
Loppupeleissä hän muistuttaa tilanteen elävän molempiin suuntiin ja muistuttaa, että Turkin käyttäytyminen ei ole herättänyt omalla luottamusta.
– Voidaanko tässä olla ”satavarmoja”, vaikka Turkki sanoisi, että jotain ratifioitaisiin.
