Asiantuntijat: Maan jäätymistä voi seurata Ukrainan hyökkäys

– On povattu, että tällä tai ensi viikolla maa jäätyisi. Siinä vaiheessa on mahdollista, että silloin ukrainalaiset lähtevät etenemään, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö sanoo.

Ukrainan joukkojen kyky vastahyökkäyksiin voi parantua talven tullessa ja maaston jäätyessä kelirikkokauden jälkeen, arvioi Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin työelämäprofessori, eversti evp Martti J. Kari.

– Siellä on ollut kuraa ja vettä. Nyt pellot ja muut alkavat jäätyä, ja miehistönkuljetus- ja panssarivaunujen sekä autojen liike mahdollistuu paremmin. Se tarkoittaa, että hyökkäykseen voidaan käyttää isompia osastoja, eikä sitä ole sidottu teihin. Periaatteessa pahin aika on ohi rospuuton loputtua, Kari sanoo

Tällä hetkellä kovimpia taisteluita käydään Bahmutissa Itä-Ukrainassa. Venäläiset työntävät kaupunkiin jatkuvasti lisää joukkoja ja ukrainalaiset puolustautuvat.

– Jos venäläiset eivät saa Bahmutia, niin Ukraina jatkaa operatiivista vastahyökkäystä idän suuntaan ja pyrkii ottamaan Donetskin ja Luhanskin alueita takaisin itselleen.

Samalla Ukraina myös valmistautuu Karin arvion mukaan hyökkäämään keväällä etelärintamalla Zaporizzjan suunnasta kohti Mariupolia.

Kari sanoo, että Ukrainan pitäisi saada vapautettua mahdollisimman paljon alueita talven aikana.

Myös Aleksanteri-instituutin vierailevan tutkijan Ilmari Käihkön mukaan hyökkäävien joukkojen eteneminen voi helpottua tulevina viikkoina.

– On povattu, että tällä tai ensi viikolla maa jäätyisi. Siinä vaiheessa on mahdollista, että silloin ukrainalaiset lähtevät etenemään, Käihkö sanoo.

Hän kuitenkin toteaa nyrkkisäännöksi, että kaikki sotatoimet vievät talvella kaksi kertaa pidempään kuin kesällä.

– Talvisodankäynti on yksinkertaisesti kurjempaa kuin sodankäynti kesällä.

Käihkö sanoo, että siinä missä Ukraina pyrkii valtaamaan alueita takaisin, haluaa Venäjä pitää rintamalinjat stabiileina ja odottaa kevättä sekä mahdollisia lisäjoukkoja.

”

Talvisodankäynti on yksinkertaisesti kurjempaa kuin sodankäynti kesällä.

Paljon on kiinni siitä, miten joukkojen varautuminen talvea varten onnistuu. Kari arvioi, että Ukraina on varustautunut Venäjää paremmin talvea varten.

– Mitä olen katsonut kuvia siitä, millaisissa oloissa venäläiset sotilaat asuvat ja elävät, niin en ole nähnyt edes telttoja juurikaan. Se ihmetyttää, sillä luulisi venäläisten olleen tottuneita talvisodankäyntiin, mutta huonoilla varusteilla he ovat liikkeellä.

Valon vähentyessä esimerkiksi pimeänäkölaitteiden merkitys korostuu. Käihkö sanoo, että ukrainalaisilla on ollut laitteita paremmin saatavilla kuin venäläisillä.

Karin mukaan pimeän lisääntyessä joukkoja voidaan siirtää ja ryhmittää helpommin vihollisen huomaamatta. Toisaalta lehtien pudotessa puista kalusto ja miehistö ovat suojattomampia vihollisen tiedustelulle ilmasta.

Ukrainan talvi on haastava, mutta Kari muistuttaa, että ukrainalaisjoukot on koulutettu myös talvisodankäyntiin.

– Lunta voi tulla muutama sentti tai enemmänkin. Helmikuulle asti yölämpötilat ovat lähellä kymmentä pakkasastetta, ja päivälämpötilat ovat nollan alapuolella, hän kuvailee olosuhteita.

Käihkö nostaa esiin myös joukkojen moraalin vaikutuksen. Ukrainalaisilla on selvä syy taistella, venäläisillä ei.

– Jos Ukrainalla on paremmat varusteet, koulutus ja moraali, voi kova talvi palvella enemmän ukrainalaisia. Jos siellä on pakkovärvättyjä venäläisiä, jotka eivät tahdo olla siellä, alkaa se tuntua todennäköisesti moraalissa.

Lännen apu Ukrainalle on talven tullen entistäkin tärkeämpää myös talvivarusteiden suhteen.

– Makuupussit, termospullot, kaikki tällaiset ovat äärimmäisen tervetulleita ukrainalaisille, ja niitähän lännestä myös virtaa Ukrainaan, Kari sanoo.

Venäjä on iskenyt viime aikoina voimalla Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Elintärkeän infrastruktuurin tuhoaminen kurittaa rajusti siviiliväestöä, mutta armeijan toimintaan se ei juuri vaikuta.

– Sotajoukolla on yleensä mukana aggregaatit sekä tarvittava huolto, Kari sanoo.