Suomen ja Ruotsin täytyy pysyä sinnikkäinä Nato-prosessin suhteen, asiantuntijat toteavat Ylen aamussa.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan vihjasi eilen sunnuntaina, että Turkki voisi hyväksyä Suomen Naton jäseneksi ennen Ruotsia. Suomi, Ruotsi ja Nato ovat kuitenkin linjanneet, että Suomi ja Ruotsi liittyvät sotilasliittoon samanaikaisesti. Erdoğanin vihjailu kuitenkin osoittaa tielle, jota vain Suomi mahtuisi kulkemaan.
– Minun mielestäni tämä on aika vaarallinen tapa, Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä sanoo.
Hajota ja hallitse -taktiikkaa voisi vaurioittaa Suomen ja Ruotsin välisiä suhteita ja pohjoismaista yhteistyötä. Se ei olisi myöskään Naton intresseissä.
– Minun mielestä olisi erittäin tärkeää se, että Suomi ja Ruotsi eivät suostuisi tällaiseen pompotteluun, Särkkä painottaa.
Voisi hankaloittaa Ruotsin liittymistä
Särkkä muistuttaa, että ehdot, joita Turkki vaatii eivät varsinaisesti ole Naton jäsenyysehtoja. Turkki vaatii Ruotsia edelleenkin luovuttamaan Turkin listaamat terroristeiksi luokitellut ja epäillyt henkilöt.
Se minkälaisia toimia Turkki vielä vaatii Suomelta on epäselvää. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta sanoi Iltalehdelle sunnuntaina, että Turkin johdolta tarvittaisiin virallinen arvio siitä, onko Suomi täyttänyt heidän ehtonsa.
Ylen aamussa asiaa kommentoi myös Suomen Lähi-idän instituutin (FIME) asiamies Anu Leinonen. Hän muistutti, että Turkki voisi tehdä Ruotsin Natoon liittymisen entistä hankalammaksi, jos Suomi liittyisi erikseen. Turkki voisi nimittäin vedota siihen, että koska sen terrorismihuolet otettiin huomioon jo Suomessa, ei ole syytä, miksi niin ei voitaisi toimia Ruotsissakin.
Sekä Särkkä että Leinonen toteavat, että liittymisprosessin eri vaihtoehdot ovat varmasti pohdinnassa, mutta yhdessä liittyminen on ensisijainen vaihtoehto.
