Sami Takala HS
Eturivin kaupunkitutkijat arvostelevat Helsingin kaupungin ja Uudenmaan liiton teettämää kaupunkirakentamisselvitystä ideologiseksi.
Tarkastelussa todetaan, että väljä rakentaminen vie enemmän maapinta-alaa ja merkittävä osa Helsingin seudun metsäkadosta johtuu pientaloalueiden rakentamisesta.
HS uutisoi selvityksestä syyskuussa.
Lue lisää: Selvitys: Pientaloalueet tuhoavat luontoa enemmän kuin kerrostaloalueet
Selvitys kirvoitti kiivaan keskustelun sosiaalisessa mediassa.
Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta totesi Twitterissä, että selvitys on ”virkamiesvalmisteluna tehty tarkoitushakuinen, harhaanjohtava ja virheellinen dokumentti”, joka on ”räikeä ylilyönti tiiviin rakentamisen paremmuudesta”.
Vaattovaara ei kiistä, etteikö väljä rakentaminen veisi enempää maapinta-alaa kuin tiivis rakentaminen. Se on hänestä itsestään selvää, eikä sitä tarvitse selvityksillä todistaa.
Hän sanoo kritisoivansa tutkimuksen asetelmaa, joka antaa hänen mielestään yksipuolisen kuvan tiiviin rakentamisen eduista. Professorin mukaan erilaiset välimallit ovat vaihtoehtoina myös mahdollisia.
”Vastaus ei voi olla joko tai. Pitäisi hakea optimaalisia malliratkaisuja suhteessa ihmisten arkiseen liikkumiseen, terveyteen, elinikään ja turvallisuuteen.”
Vaattovaaran mukaan selvitys on aiheuttanut kohtuuttoman tilanteen, jossa pientaloasujia syytetään kansallisesta metsäkadosta.
”Ihmiset ovat raivona, eikä se varmasti palvele muutaman virkamiehen toiminnan tavoitetta.”
Asiaan otti kantaa myös yhdyskuntasuunnittelun professori emeritus Kimmo Lapintie, joka ruoti selvitystä blogissaan.
Lapintien mielestä selvityksessä on pielessä lähtökohta: tiiviitä ja väljiä alueita vertailemalla on hänen mielestään tehty voimakkaita ennakko-oletuksia esimerkiksi siitä, että asuinalueet sijoittuvat aina metsiin ja rakennettaessa metsä menetetään kokonaan.
Toisaalta oletuksena on, että puut jäävät pystyyn, jos asuinaluetta ei rakenneta, vaikka todellisuudessa näin ei välttämättä ole, Lapintie kirjoitti.
Kaupunkikehityksen ja mallintamisen työelämäprofessori Anssi Joutsiniemi Aalto-yliopistosta sanoi puolestaan Facebookissa julkaisemassaan kirjoituksessa uskon olevan selvityksen takia nyt harvinaisella tavalla koetuksella.
”Kun julkisen tahon julkaisema raportti antaa ymmärtää, että Suomen hiilinielun ongelmat ratkotaan stadilaisen kaavoittajan peukalosäännöillä, kyse on joko tahallista disinformaation levittämisestä tai ammatin perusteisiin käyvästä syvästä osaamattomuudesta.”
Joutsinniemen mukaan virkamiehiä pitäisi rankaista toiminnasta.
”Tässä olisi kyllä vakavan nuhtelun tai fudujen paikka.”
Helsingin kaupungin yleiskaavapäällikkö Pasi Rajala ihmettelee kärkkäitä kommentteja. Hän pitää keskustelussa ongelmallisena sitä, että keskiöön ovat nousseet ääripäät.
Rajala kiistää, että selvitys ajaa erityisesti kerrostalorakentamista. Hänen mukaansa selvityksessä on tarkasteltu, millaisia ominaisuuksia erilaisilla asuinalueilla on ja millaisia välillisiä vaikutuksia näistä voi johtua.
”Jos selvitystä vähän tutkii eikä katso ääripäitä, näkee hyvin, että samanlaisia tehokkuuksia on mahdollista saada aikaan sekä pientalo- että kerrostalorakentamisella. Missään ei sanota, että kerrostalorakentaminen on parempaa kuin pientalorakentaminen”, Rajala sanoo.
Tutkijoiden väite siitä, että tarkastelu ajaisi yksisilmäisesti vain yhden tyyppistä rakentamista, vaikuttaa tarkastelua lukevalle ainakin osin yksinkertaistavalta. Sekä tarkastelusta kertovassa tiedotteessa että tarkastelussa itsessään todetaan, että ”jatkossakin tarvitaan monimuotoista alueidenkäyttöä ja yhdyskuntakehitystä seudun eri alueilla.”
”Ei alueita suunnitella minkään ideologian perusteella, vaan sen perusteella, mikä millekin alueelle soveltuu”, Rajala sanoo.
