Helsinkiläinen Aapo Puskala osallistui hitas-arvontaan hankkiakseen sijoitusasunnon. Hän kritisoi vahvasti systeemiä, jota hän aikoo itsekin käyttää väärin. Helsinki päätti luopua järjestelmästä, mutta hitas-arpajaiset eivät ole vielä ohi.
Kuva Jätkäsaaresta vuodelta 2018. Kuva: Mika Ranta / HS
Venla Kuokkanen HS
Helsinkiläinen Aapo Puskala osti alkuvuonna kumppaninsa kanssa 66-neliöisen hitas-kaksion Jätkäsaaresta. Oma asunto löytyy muualta, eikä suunnitelmissa ole muuttaa ensi vuonna valmistuvaan kerrostaloon. Kyseessä on puhdas sijoitus, ja asunto laitetaan vuokralle.
Tilanne on ristiriitainen Puskalalle. Hän kritisoi voimakkaasti systeemiä ja tuntee huonoa omaatuntoa. Kyse on kuitenkin täysin laillisesta toiminnasta, jonka nykyinen hitas-systeemi mahdollistaa.
”Mielestäni systeemi on surkea. Käytännössä tämä on lottoarvonta, johon voivat osallistua keskituloiset ja rikkaat.”
Aalto-yliopiston raportin mukaan parin vuoden aikana rakennettujen hitas-asuntojen omistajat ovat saaneet tukea melkein 90 miljoonaa euroa. Luku on saatu vertaamalla asuntojen toteutuneita myyntihintoja ja asuntojen hintoja vapailla markkinoilla. Tuki on pois Helsingin kaupungilta, mutta veronmaksajille koituvien kustannusten laskeminen on monimutkaista.
Vaikka Puskalan omatunto kolkuttelee, oli kiusaus arpajaisiin osallistumiseen liian suuri. Hän laskeskeli, että vuosikymmenien päässä voisi sijoitus tuoda nykyrahassa mitattuna kymmenientuhansien eurojen voiton. Hänen omien laskelmiensa mukaan vuositasolla tuotto olisi 8,5 prosentin luokkaa.
Helsingin kaupungin luoman Hitas-järjestelyn tausta on 1970-luvulla, jolloin kaupungin asuntotuotanto ei pystynyt vastaamaan kysyntään. Kaupunki oli käymässä liian kalliiksi asua ja lapsiperheet suuntasivat kohti naapurikuntia.
Systeemin avulla oli tarkoitus tarjota kohtuuhintaista asumista niille, joilla ei ollut varaa markkinahintaisiin asuntoihin.
Alkuperäisestä pyrkimyksestä huolimatta asuntoihin ei ole tulorajoja, ja omistaja saa laittaa asunnon vuokralle.
Asunnot myydään markkinahintaa alemmilla hinnoilla, mutta niiden jälleenmyyntihintoja säännöstellään. Uudet hitas-asunnot rakennetaan kaupungin vuokratonteille, eikä tontteja voi lunastaa. Tontista maksettavaa vuokraa korotetaan, kun sääntely vapautuu. Uusiin asuntoihin ostajat valitaan arvalla.
Vanhoja hitas-asuntoja voi omistaa sijoitusmielessä useammankin, mutta uudiskohteiden myyntiä rajoitetaan. Uuden hitasin hankkiakseen kotitalouden pitää luopua edellisestä.
Vuonna 2020 Helsingissä poliitikot päättivät, että hitasista luovutaan. Erityisesti kokoomus on kritisoinut järjestelmää. Vasemmistoliitto ja Sdp ovat olleet vaihtoehtoisen järjestelmän kannalla.
Hitas-kohteita on kuitenkin yhä valmistumassa. Hitas- ja puolihitas-asuntoja on tulossa hakuun loppuvuonna noin 370. Uusia kohteita on valmistumassa ainakin vuoteen 2025 saakka.
Asiantuntijat ovat kehottaneet lakkauttamaan järjestelmän tai kehittämään sitä ratkaisevasti.
Puskalan asunto vapautuu 30 vuoden rajapyykin kohdalla hitas-sääntelyn piiristä, jolloin asunnon saa myydä markkinahintaan. Asunto myytiin Puskalalle 430 000 eurolla. Hän arvioi, että sen arvo on todellisuudessa noin 100 000 euroa suurempi nykyrahassa mitattuna.
Puskalan piti maksaa hitas-asunnosta heti 120 000 euroa. Se onnistui, sillä oman asunnon remonttisäästöjä ei tarvinnutkaan käyttää remonttiin.
Loppuosa sijoitusasunnosta tulee maksettavaksi rahoitusvastikkeiden kautta. Jos taloyhtiö tulouttaa asunnon rahoitusvastikkeen, ei Puskalalle kerry asunnosta paljoakaan verotettavia vuokratuloja. Tämä johtuu siitä, että asuntosijoittaja voi vähentää rahoitusvastikkeen verotuksessaan.
Puskalan tavoitteena on asua jossain välissä asunnossa kaksi vuotta, jolloin asunnon myynnistä saatua mahdollista voittoa ei veroteta.
Ylempään keskiluokkaan kuuluva käyttöliittymäsuunnittelija Puskala kertoo alkuvuonna pohtineensa tarkkaan sijoituksensa kannattavuutta.
Hän tarkasteli Jätkäsaaren alueen asuntojen hintoja, vuokria ja asunnon tulevia kuluja. Hän selvitti aiempien hitas-asuntojen perusteella, mihin asuntoihin olisi odotetusti muita vähemmän hakijoita, jolloin arpaonni voisi suosia todennäköisemmin. Kyse oli tarkoista laskelmista ja selvitystyöstä – sekä tietty tuurista.
Kaksioon oli noin 30 hakijaa, mutta arpaonni suosi Puskalaa.
Alkuvuoden jälkeen maailmantilanne on muuttunut Venäjän hyökkäyssodan, energiakriisin ja korkojen nousujen myötä. Tuotto ei ehkä olekaan niin hyvä kuin aluksi vaikutti.
Puskala kävi etukäteen läpi mielessään myös skenaarion, jossa suunnitelma menisi pieleen ja asunto pitäisi myydä. Puskala arvioi, että hän saisi todennäköisesti omansa pois uudesta asunnosta, vaikka asunto pitäisikin myydä hitas-järjestelmän sääntelemillä hinnoilla.
Hitas-systeemi ei toimi niin kuin on tarkoitettu, sanoo Puskala. Jos on varaa sijoittaa noin 100 000 euroa, voi järjestelmän avulla saada pienellä riskillä hyvän tuoton, hän toteaa.
”Jos minä en tee tätä, joku toinen tekee sen.”
Puskala toteaa samaan hengenvetoon, että perustelu on huono. Silti se tuo ilmi systeemissä olevan ongelman.
”Mitä tahansa järjestelmää, joka sallii markkinoita halvemman hinnan, pystyy väistämättä käyttämään väärin tai siitä tulee todella byrokraattinen.”
