Kahdentoista kuukauden euriborin nousu pysähtynee kolmen prosentin kohdalle, Nordea-pankki ennustaa.
Nordea arvioi, että asuntojen hinnat voivat laskea pääkaupunkiseudulla yli viisi prosenttia. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Nina Törnudd STT
Asuntojen hintojen laskusuunta jatkuu ensi vuonna, ennakoi Nordea. Tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessaan Nordea arvioi, että asuntojen hinnoista voi ensi vuonna sulaa noin viisi prosenttia.
Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat voivat laskea enemmänkin, koska asuntolainat ja siten korkokustannukset ovat muuta maata suurempia ja pienistä asunnoista on ylitarjontaa. Erillistalojen hintoihin taas vaikuttaa energiakustannusten nousu, joka vähentää kiinnostusta sähkölämmitteisiin taloihin.
Asuntovelallisten pahimmat uhkakuvat eivät ole toteutumassa, sillä korkomarkkinoilla pitkien ja lyhyiden korkojen nousu on loppusyksystä pysähtynyt. Nordea ennakoi, että 12 kuukauden euribor tuskin nousee ensi vuonna yhtä voimakkaasti kuin tänä vuonna ja nousun odotetaan pysähtyvän noin kolmen prosentin kohdalla.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan asuntohinnat laskivat lokakuussa enemmän suurissa kaupungeissa kuin niiden ulkopuolella. Korkojen nousun hidastuminen alkaa näkyä asuntomarkkinoilla ensi vuoden puolella.
Asuntomarkkinoiden haastavimmat ajat koetaan Nordean mukaan ensi vuoden alussa, jolloin talouden kehitys on heikointa. Nordea Kiinnitysluottopankin johtaja Jussi Pajala sanoo, että suomalaiset ovat varautuneet vaikeisiin aikoihin hyvin.
”70 prosenttia asuntovelallisista on korkosuojannut lainansa tai heillä on säästöjä tai muuta varallisuutta raskaampien kuukausien varalle. Myös lyhennysvapaat tuovat joustoa, ja niiden käyttö on edelleen pitkän ajan keskiarvojen alapuolella”, Pajala sanoo tiedotteessa.
Lue lisää: Suomen asuntolainojen erityispiirre iskee nopeasti velallisiin.
Markkinoiden voittajiksi nousevat ensiasunnon ostajat. Yksiöitä ja kaksioita on tarjolla runsaasti ja entistä halvemmilla hinnoilla. Tilannekuvaa kirkastaa se, että talouden taantuman odotetaan jäävän lyhyeksi, ja ensi vuoden loppupuolella asuntomarkkinat näyttävät jo valoisimmilta.
Nordeassa ei uskota, että asuntomarkkinoilla voitaisiin päätyä 1990-luvun alun kaltaiseen hintaromahdukseen. Analyytikko Antti Koskivuo muistuttaa, että toisin kuin laman ja 2007–09 finanssikriisin aikoihin, taantumaa lietsoo nyt energiakriisi ja inflaatio.
”Haastavasta energiatilanteesta huolimatta Suomen tai maailman taloudessa ei ole vastaavaa rakenteellista ongelmaa kuin aikaisemmissa kriiseissä, minkä vuoksi mahdollinen taantuma on todennäköisesti maltillinen eikä laajamittaista työttömyyttä ole odotettavissa. Vahva työllisyys tukee nykyistä asuntomarkkinatilannetta, vaikka kehitys lähikuukausina hieman jäähtyisikin”, Koskivuo rauhoittelee.
Nykykorot ovat myös kaukana 90-luvun kaksinumeroisista viitekoroista. Edes finanssikriisiä edeltänyt viiden prosentin korkotaso ei ole vielä näköpiirissä. Korkojen nousu tarkoittaakin tätä nykyä pikemmin muusta kulutuksesta karsimista kuin asunnon myymistä.
Lue lisää: Suomalaisille rakennetaan yhä pienempiä asuntoja. Tulevaisuudessa siitä voi koitua ikäviä seurauksia.
Nordeassa ennakoidaan, että vuokramarkkinat tasapainottuvat vähitellen. Uusien asuntojen kauppa käy aiempaa hitaammin, ja myymättä jääneet asunnot valuvat todennäköisesti vuokramarkkinoille.
”Vuokra-asuntojen kysyntä on kasvamaan päin, ja vuokrailmoitusten määrä on vähentynyt. Kiinnostusta vuokralla asumiseen nostaa se, että vuokrat nousevat omistusasumisen kustannusten nousua vähemmän. Laajamittaista muuttoliikettä omistusasunnoista vuokralle ei ole kuitenkaan tällä hetkellä nähtävissä”, Pajala arvioi.
