Järvi-Suomen matkailun ennakoidaan lähtevään nousuun, kun Saimaan alue on Euroopan ruokapääkaupunki ensi vuonna. Etelä-Savossa matkailua kehitetään kestävyys edellä.
Matkanjärjestäjä Leila Myllymäki-Hay on saapunut Mikkelin seudulle tutustumaan kohteisiin, jonne hän aikoo tuoda syyskuussa australialaisia matkailijoita.
Ensimmäisenä päivänä hän käy Sodan ja rauhan keskus Muistissa Mikkelissä, seuraavana Puumalan Sahanlahdessa ja Okkolan lomamökeillä.
Saimaan alue nimitettiin tammikuussa Euroopan ruokapääkaupungiksi 2024, minkä arvioidaan lisäävän kansainvälisten matkailijoiden määrää arviolta kymmeniä prosentteja.
Jos Järvi-Suomesta tulee seuraava suuri matkakohde Lapin ja Helsingin jälkeen, Myllymäki-Hay ei ole suinkaan ainut uusi matkanjärjestäjä, joka kiertää tutustumassa alueen kohteisiin.
Myllymäki-Hayn matkatoimisto keskittyy hitaaseen ja kestävään matkailuun Pohjoismaissa ja Baltiassa. Hän aikoo viedä ryhmänsä Helsinkiin, Etelä-Savoon ja Pohjois-Karjalaan.
– Kun tulee toisesta kulttuurista, niin useat hyvinkin yksinkertaiset asiat ovat mielenkiintoisia. Vieraat tutustuvat paikallisiin ihmisiin, jotta he ymmärtävät kulttuuria paremmin. Me myös teemme itse karjalanpiirakoita sekä poimimme sieniä ja marjoja, Myllymäki-Hay kuvaa.
Ajatuksena on etsiä elämyksiä ja rauhoittumista sen sijaan, että juostaisiin nähtävyydestä toiseen. Tämä vaatii matkailijalta avointa asennetta – sekä kykyä pysyä pystyssä mukulakivikaduilla ja luontopoluilla.
– Tämä sopii ihmisille, jotka ovat uteliaita, kiinnostuneita uusista kulttuureista, avoimia tutustumaan uusiin ruokaelämyksiin ja nauttimaan luonnossa kävelystä. Usein tänne matkustavat ovat yli 50-vuotiaita. Heillä on aikaa ja varaa matkustamiseen.
Laatua ja maksukykyisiä matkailijoita, ei massaturismia
Etelä-Savossa australialaisryhmää odotetaan innolla. Saimaan alueelle halutaan juuri heidänlaisiaan matkailijoita, jotka arvostavat paikallista elämäntapaa ja ovat kiinnostuneita luonnosta, historiasta ja kulttuurista.
Laatuun ja kokemuksellisuuteen panostava kestävä matkailu on yksi tämän vuosikymmenen suurista matkailutrendeistä. Matkailujohtaja Maisa Häkkisen mukaan se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kasvattaa Järvi-Suomen matkailijavirtoja.
– Haluamme vähemmän turisteja, mutta parempia turisteja. Ihmisiä, jotka haluavat tutustua alueeseen sellaisena kuin se on ja jättävät rahaa alueelle. Haluamme matkailijoita ja vieraita, emme massaturisteja.
Leila Myllymäki-Hay suosittelee miettimään jo etukäteen, miten paikalliset asukkaat otetaan huomioon matkailun kehittämisessä.
Jos tulijoita on liikaa ja asukkaat alkavat kärsiä ihmispaljoudesta, se saattaa herättää heissä vastareaktion ja ulkomaiset vieraat saavat kylmän vastaanoton. Esimerkiksi Lapissa turistit ovat häirinneet kotirauhaa kurkistelemalla ikkunoista sisään.
– Asukkaiden kanssa pitää miettiä, että paljonko matkailijoita halutaan ja mihin paikkoihin. Ehkä osan kohteista pitäisi olla vain paikallisille, eiväthän kaikki esimerkiksi halua jakaa marjapaikkojaan toisten kanssa, Myllymäki-Hay sanoo.
Yliturismin ongelmat ovat tuttuja myös eri puolilta Eurooppaa: Barcelonassa paikallisilla ei ole enää varaa asua omassa kotikaupungissaan ja Islannissa herkät luontokohteet ovat kärsineet.
– Puhdas luonto on suurin arvo, jonka voimme matkailijoille antaa. Sen on pysyttävä puhtaana jatkossakin ja meidän elämäntapamme aitona. Matkailu ei saa ohittaa niitä missään nimessä, Maisa Häkkinen sanoo.
Nyt etsitään kokemusperäistä luksusta
Moni eteläsavolainen matkailualan yritys on jo hankkinut kestävästä matkailusta kertovan Sustainable Travel Finland -merkin.
Visit Finlandin myöntämä merkki kertoo (siirryt toiseen palveluun), että yritys on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin ja kehittää toimintaansa niihin perustuen. Alue saavuttaa kestävän matkailun sertifikaatin, kun yli puolella sen yrityksistä on merkki.
Näillä näkymin Savonlinnan seudusta tulee kestävän matkailun alue tänä vuonna, Mikkelin seudusta parin vuoden kuluttua.
Leila Myllymäki-Hay on tehnyt Suomea ja muita Pohjoismaita tunnetuksi Australiassa jo 27 vuoden ajan. Hän markkinoi Suomea rauhan ja onnellisuuden tyyssijana.
– Useimmat ihmiset ovat niin kiireisiä omassa elämässään, että voi olla aivan upeata päästä paikkaan, jossa voi vain olla, eikä aina tarvitse tehdä hirvittävästi.
Hänen matkaohjelmassaan onkin varattu aikaa kiireettömälle mökkeilylle, saunomiselle ja kalastukselle. Myllymäki-Hayn mukaan kyseessä on experiencial luxury eli kokemusperäinen luksus.
– Suurin ja suosituin ei ole aina tärkein kriteeri. Ihmiset asuvat isoissa kaupungeissa. Aasialaisille on luksusta jo se, että on tilaa.
