Autoilijan oikeudelle esittämät työvuorolistat ratkaisivat yksityisen pysäköintivalvontayrityksen nostaman kanteen kohtalon.
Työvuorolistat ratkaisivat yksityisen pysäköintivalvontayrityksen nostaman kanteen kohtalon. Kuva: Timo Koskensalo
Vesa Näveri
Työvuorolistat olivat riittävä näyttö kaatamaan Parkkipaten nostaman kanteen, jolla se peri kahta 60 euron valvontamaksua Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa auton omistajalta.
54-vuotiaan naisen auto oli keväällä 2021 kahdesti pysäköitynä Vantaan Lammaslammentien alueelle pysäköintiehtojen vastaisesti. Parkkimaksuja alueella valvoo Parkkipate.
Toinen maksu koski pysäköintiajan ylitystä ja toinen pysäköintikiekon unohtamista. Kun Parkkipate ei saanut vaatimiaan rahojaan, se vaati niitä kanteella käräjäoikeudessa. Velka perustui yksityisoikeudelliseen sopimukseen.
Oikeus käsitteli asian kirjallisessa menettelyssä kesäkuussa.
Nainen myönsi, että hänen autonsa oli ollut mainittuina ajankohtina pysäköitynä Lammaslammentien alueella, mutta hän kiisti kanteen.
Mainittuina ajankohtina hän oli ollut työpaikallaan Hämeenlinnassa, jossa hänen miehensä asuu ja hän itse asui noihin aikoihin samassa osoitteessa usein. Naisen posti tuli kuitenkin Hyvinkäälle, eikä hän ollut saanut valvontamaksuja.
Nainen ei tuolloin pystynyt itse ajamaan manuaalivaihteista autoa jalkaleikkauksen vuoksi. Kävely ja työssäkäynti kuitenkin onnistuivat.
Käräjäoikeudelle jäi ainoastaan ratkaistavaksi kysymys auton kuljettajasta.
Näyttötaakka kuljettajasta oli parkkifirmalla. Oikeuskäytännön kokemussäännön mukaan auton omistaja tai haltija yleensä on ratissa tai ainakin hän tietää kuka autolla on ajanut.
Käräjäoikeus sai naisen työvuorolistat. Nainen ei kuitenkaan esittänyt väitteensä tueksi mitään todistelua, josta olisi ilmennyt, ettei hän voinut ajaa jalkaleikkauksensa vuoksi manuaalivaihteista autoa.
Nainen ei myöskään kertonut, kuka muu olisi voinut käyttää autoa eikä hän ollut reagoinut perintäkirjeisiin.
Ratkaisun perusteluissa käräjäoikeus toteaa, että vastaajan oli mahdollista pysäköidä autonsa Vantaalle, vaikka kävikin töissä Hämeenlinnassa. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että työvuorolista tuki hänen kertomustaan siitä, ettei hän ollut pysäköinyt autoaan.
Nainen ei ollut kertonut, kuka autoa olisi voinut käyttää ja pysäköidä. Käräjäoikeus toteaa, että hänellä ei ollut kuitenkaan velvollisuutta esittää täyttä näyttöä, koska todistustaakka sopimuksen syntymisestä oli Parkkipatella.
Parkkifirma ei pysynyt riittävällä varmuudella näyttämään, että vastaaja olisi ollut auton kuljettaja ja pysäköijä. Tuomion mukaan naisella ei ollut velvollisuutta maksaa valvontamaksujakaan, ja oikeus hylkäsi kanteen.
Lue lisää: ParkkiPate yritti saada autovuokraamolta asiakastiedot maksujen perimiseksi – pienen hetken firma luuli voittaneensa
Parkkipate oli tyytymätön ratkaisuun, mutta ei saanut valituslupaa Helsingin hovioikeudelta. Hovioikeus ratkaisi asian viime viikolla.
Parkkipate ei saa tavoittelemiaan valvontamaksuja. Sen on maksettava omat oikeudenkäyntikulunsa, jotka ovat käräjäoikeuden osalta runsaat tuhat euroa.
