Hintojen keinotekoinen nostaminen ennen alepäiviä pyritään saamaan kuriin järeillä keinoilla.
Lakimuutos koskee kaikkia alekampanjoita. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Tuomas Linnake
Hintojen pumppaus eli niiden keinotekoinen nostaminen valheellisten alennusten synnyttämiseksi on suomalaisen kuluttajan kestovitsaus. Esimerkiksi Black Friday -alepäivinä on jatkuvasti törmätty tapauksiin, joissa kauppias on ennen aletta nostanut tuotteen hintoja, jotta alennusprosentti saadaan isommaksi.
Lue lisää: Luvut julki: Nettikauppojen ”alennuspäivän” todellisuus oli karu
Vuodenvaihteessa Suomessa astuu voimaan kuluttajansuojalain muutos, josta toivotaan apua ongelmaan. Laki edellyttää kauppoja ilmoittamaan alehinnan lisäksi alimman hinnan, jolla tavaraa on myyty hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Laki koskee kaikkia alekampanjoita.
– Ilmiöstä on tullut meille useita ilmoituksia, kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston erityisasiantuntija Saija Kivimäki.
Tämän vuoden Black Friday -kampanjoinnista KKV on vastaanottanut kymmenisen ilmoitusta kuluttajilta mahdollisesta hintojen pumppaamisesta. Lukema on viime vuoden tasolla. Ilmoitukset ovat epäilyjä, eivät todennettuja väärinkäytöksiä.
”
Ilmiöstä on tullut meille useita ilmoituksia.
Ongelma on todellinen ja on esiintynyt myös isoissa ja tunnetuissa kaupoissa. Lisäksi vain muutama prosentti kuluttajista tekee ilmoituksia, eli ne eivät kerro läheskään koko totuutta ongelman laajuudesta.
– Se näyttää olevan tyypillistä erityisesti elektroniikkapuolella. Ilmoituksia tuli [tämän vuoden Black Fridaysta] isoimmista toimijoista, Kivimäki korostaa.
Lue lisää: Black Fridayn todellinen alennusprosentti paljastui – ”Kaupat pitäisi saada ymmärtämään, miten vahingollista tämä on”
Huonekalut ja tekstiilit ovat muita tuoteryhmiä, joissa hintojen pumppaamista on esiintynyt verrattain paljon.
Kivimäen mukaan kuluttajat kiinnittävät ostopäätöstä tehdessään huomiota ennen kaikkea hintaan ja alennusprosenttiin. Niillä keinottelu voi vaarantaa kauppiaan maineen. Toisaalta tilanne voi suojata kauppiasta, jos kuluttaja seuraavallakin kerralla etsii vain parasta prosenttia. Asiakkailla voi olla lyhyt muisti.
Viranomaisten muisti on pidempi. Kauppa voi viime kädessä joutua markkinaoikeuteen, jos neuvottelut KKV:n kanssa eivät tuota tulosta. Yleensä riita-asiat eivät kuitenkaan päädy oikeusistuimeen – ja vuodenvaihteen jälkeen hintapumppaus ei toivon mukaan enää liiku lain harmaalla alueella.
Sakot uhkaavat rikkojia
Lain rikkomisesta määrättävä seuraamusmaksu perustuu kokonaisarviointiin. Sitä määrättäessä otetaan huomioon
rikkomuksen laatu, laajuus, vakavuus ja kestoaika
rikkomuksella saavutettu hyöty
toimet vahingon lieventämiseksi tai korjaamiseksi
mahdolliset aiemmat kuluttajansuojasäännösten rikkomukset.
Yritykselle määrättävä seuraamusmaksu saa olla enintään neljä prosenttia kyseisen rikkomuksen päättymistä edeltäneen vuoden liikevaihdosta.
Muulle kuin yritykselle määrättävä seuraamusmaksu saa olla korkeintaan 40 000 euroa.
Lähde: KKV
Taustalla on EU-lainsäädäntö, joka astuu voimaan asteittain jäsenmaissa. Ruotsissa laki tuli voimaan syyskuussa, minkä myötä esimerkiksi Pohjoismaissa toimiva Elkjøp-konserni (Suomessa Gigantti) alkoi jo esittää täälläkin alimman hinnan edelliseltä 30 päivältä.
Tosin Ruotsin laki ei ole yhtä selvä kuin Suomen. Hintavertailupalvelu Hintaoppaan maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassettin mukaan Ruotsissa laki ei yksiselitteisesti määrää ilmoittamaan alinta hintaa, mikä tekee laista jossain määrin tulkinnanvaraisen.
Matinvesi-Bassett kuitenkin huomauttaa, että Suomenkin lakia on mahdollista kiertää.
– Olemme huomanneet tältäkin vuodelta, että hintoja voidaan pumpata jo ennen tätä 30 päivän ikkunaa. Silloin [korotettu hinta] on kuitenkin 30 päivän alin hinta, Matinvesi-Bassett toteaa.
Hintaoppaan maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett varoittaa lain kiertämisestä. Kuva: Tom Griffith
KKV:n Kivimäki näkee toisenkin potentiaalisen ongelman. Laki jättää esimerkiksi kanta-asiakastarjoukset ulkopuolelle. Mutta milloin on kyse kanta-asiakasmarkkinoinnista? Se ei ole aina selvää ja voi antaa kauppiaille saumaa hinnoilla pelaamiseen. Hintaoppaan Matinvesi-Bassett on samaa mieltä.
– Kanta-asiakastarjouksia on tullut vuosien varrella enenevissä määrin. Ja koska uusi laki ei niitä koske, kaupat varmasti miettivät, miten sitä kautta pystyisi tekemään houkuttelevampia tarjouksia, Matinvesi-Bassett pohtii.
Matinvesi-Bassett odottaa lakimuutoksen olevan joka tapauksessa hyvä muutos ja tekevän hinnoittelusta läpinäkyvämpää.
Kivimäen mukaan on vielä mahdotonta arvioida lain vaikutuksia, mutta Hintaopas näki hintojen pumppaamisen vähentyneen selvästi jo tämän vuoden Black Fridayn aikana. Siitä päätellen lakimuutos vaikuttaa jo kauppojen hinnoitteluun.
KKV:n Saija Kivimäen mukaan myynnin koneellistuminen ja hintojen automaattinen vaihtelu tekevät valvonnasta vaikeampaa.
– Dynaaminen hinnoittelu on ilman muuta ollut tuntuva ongelma, koska hinnat elävät hyvin voimakkaasti. Ne saattavat muuttua päivänkin aikana. Näytön kerääminen [tahallisuudesta] on haastavaa, Kivimäki myöntää.
”
Dynaaminen hinnoittelu on ilman muuta ollut tuntuva ongelma.
Kuluttaja-asiamies on julkaissut yrityksille linjauksen, jossa selitetään tulevaa lakimuutosta, ja tarkkailee lain noudattamista oma-aloitteisesti sekä kuluttajien ilmoitusten perusteella. Kuluttaja-asiamiehen tekemä valvonta on aina jälkikäteistä.
