Bravuuri | Keittiömestari Pipsa Hurmerinta uupui kokopäivätyöstä, ja oli hiljennettävä tahtia – Nyt hän loihtii pula-ajan herkun muruista, mansikoista ja mustapippurista

Ulko-ovi on auki, mutta eteisessä ei näy ketään.

”Moi, tuu vaan tänne, me ollaan syömässä”, Pipsa Hurmerinta huikkaa peremmältä.

Tarkemmin sanottuna ruokailu on kuitenkin jo päättynyt. Reilun vuoden ikäinen tytär kieltäytyy tarmokkaasti nauttimasta enempää parsakaalin makuista lounassosettaan. Keittiömestari Hurmerinta on ollut vuoden verran vauvavapaalla. Keittiönpöydän alla nököttää potta.

Muutaman viikon päästä Penni kuitenkin aloittaa päiväkodin ja hänen äitinsä pääsee takaisin töihin.

”Luojan kiitos!” Hurmerinta puuskahtaa.

”Vauvat ovat ihaninta maailmassa, mutta intohimoni ei ole loputtomiin istua lattialla leikkimässä autoilla. Koen, että mulla on maailmalle jotain muutakin annettavaa.”

44-vuotiaalla Pipsa Hurmerinnalla on ollut monta titteliä: huippumalli, tv-juontaja, yrittäjä, ruokakirjailija ja kokki. Jonkun mielestä yhdistelmä on omituinen, sillä eiväthän mallit syö, vai kuinka?

No, kun Hurmerinta lähti 18-vuotiaana Pariisiin, hän löysi mallintöitä mutta myös paikallisen poikaystävän. Tämä oli periranskalaiseen tapaan kiinnostunut ruuasta. Niinpä nuorukainen vei lemmittynsä toreille, supermarketteihin ja ravintoloihin. Hurmerinta rakastui toden teolla — siis ruokaan.

Ja kun hän 27-vuotiaana muutti takaisin Suomeen, tuo suhde muuttui vakavammaksi.

”Missä täällä on se helvetin yhteishaku?” Pipsa Hurmerinta huusi Pasilan virastotalon aulassa kevättalvella 2006. Hän oli palannut Suomeen, ja oli aika miettiä, mitä mallinuran jälkeen, ja mieleen tuli ruoka.

Kukaan ei ota vakavasti mallia, joka ilmoittaa ryhtyvänsä kokiksi noin vain, ilman koulutusta. Niinpä Hurmerinta kirjoitti Googleen yhteishaku ja totesi hakuajan päättyvän samana päivänä. Hän otti taksin Pasilaan, löysi lopulta yhteishakupaperit ja täytti ne virastotalon vessassa. Seuraavat vuodet kuluivat Espoon Omnia-ammattikoulussa ja harjoitteluissa eri ravintoloissa.

Kokkikoulun jälkeen Hurmerinta perusti ruoka-alan yrityksen, juonsi ruokaohjelmia tv:ssä, kehitti reseptejä ja teki catering-keikkoja. Vuonna 2019 hän meni ravintola Sikke’sin keittiömestariksi. Se oli nelikymppiselle kokille elämän ensimmäinen kokopäivätyö.

”Se oli ihanaa mutta myös tosi uuvuttavaa”, Hurmerinta sanoo nyt.

Hänen vastuullaan oli kaikki lattiakaivojen siivouksesta tietokoneohjelmistoihin ja työntekijöiden rekrytointiin. Reilun vuoden jälkeen Hurmerinta oli aivan loppu.

”Oli tosi hyvä ajoitus, että sain vauvan tässä kohtaa. Olen saanut hieman palautua, ja ehkä pystyn nyt tekemään töitä kestävämmällä tavalla. Pieni lapsi asettaa rajoja.

Vaikeuksia on silti edessä. Asiakkaat arastelevat ravintolaruokailua pandemian takia edelleen, ja raaka-aineiden hinnat nousevat.

”Pelkään, että valikoima supistuu, jos ihmiset katsovat vain hintalappua. Silti ymmärrän sitä tosi hyvin. Ei hoitovapaallakaan ollut joka päivä varaa ostaa jotain burrataa.”

Juuri hintojen nousun takia Hurmerinnan ruokabravuuri eli mansikka-mustapippuricrumble on nyt ajankohtainen. Murupäällysteinen paistos syntyi Britanniassa sota-aikana, kun piirakka-aineksista oli pulaa. Crumble on siis eräänlainen korvike. Maun suhteen ei kuitenkaan tehdä kompromisseja.

Kun teini-ikäinen Pipsa oli tempautunut mukaan pariisilaiseen mallimaailmaan, hänen äitinsä Kristiina Hurmerinta päätti lähteä perään. Hän vuokrasi talon Normandiasta ja asettui sinne muutamaksi vuodeksi. Sinne lukioikäinen Pipsa matkusti viikonloppuisin Pariisista hengailemaan äidin kanssa.

Talon kätköistä löytyi keittokirja, jossa oli ohje punaisista marjoista valmistettavaan crumbleen. Se oli jo alkuperäisessä muodossaan erinomainen, mutta Hurmerinta on vuosien aikana vielä viilannut reseptiä.

”Tämä on nerokas ohje senkin takia, että monet raaka-aineet voi korvata toisilla”, hän sanoo siivotessaan mansikoita.

Mansikoiden sijaan paistoksen voi pyöräyttää esimerkiksi mustikoista, aprikooseista tai omenista. Vehnäjauhot taas voi korvata kaura- tai kookoshiutaleilla.

Kahta Hurmerinta ei kuitenkaan vaihda. Crumblen salaisuus on klassinen kaksikko: suola ja pippuri. Mustapippuri tuo mansikkaiseen kokonaisuuteen terävän, herkullisen aksentin. Teelusikallinen suolaa taas korostaa parhaalla mahdollisella tavalla murutaikinan täyteläisyyttä.

”Ihan sama juttu kuin ravintolaruuassa”, Hurmerinta sanoo.

”Se on yleensä hyvää, koska siinä on niin paljon voita ja suolaa.”