Hyvinvointialueille esitetään kehysten puitteissa tälle vuodelle yhteensä 500 miljoonan euron lisärahoitusta.
Hallitus sai vaalikauden näillä näkymin viimeiset isot talouspäätökset valmiiksi, kun se pääsi sopuun lisäbudjetista. Tiukkojen ja pitkien neuvottelujen jälkeen hyvinvointialueiden lisärahoituksesta ja samalla koko lisäbudjetista löytyi viimein ratkaisu.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) on lopputulokseen tyytyväinen. Hän sanoo ymmärtävänsä kuitenkin, että se ei varmasti vastaa kaikkien puolueiden toiveita.
”Päähuomio ja iso määrä euroja kohdistetaan nyt hyvinvointialueiden hyvän alun varmistamiseen, ja tämä kaikki tehdään hallituksen itselleen asettaman talousraamin eli niin sanotun kehyksen puitteissa”, hän kommentoi toimittajille eduskunnassa tiistaina.
Vuodenvaihteessa aloittaneille hyvinvointialueille esitetään kehysten puitteissa tälle vuodelle yhteensä 500 miljoonan euron lisärahoitusta. STT:n tietojen mukaan kautta linjan monista muista lisäbudjetin kohteista vastaavasti nipistettiin.
Hyvinvointialueille suunnattava raha on tarkoitettu pääasiassa hoitovelan korjaamiseen ja käynnistymiskustannuksiin.
Hyvinvointialueille maksettavasta rahasta 350 miljoonaa olisi valtionavustusta ja 150 miljoonaa euroa kertaerän aikaistamista ensi vuoden maksatuksesta. Lisärahoitus maksettaisiin kevään aikana. Tämä vaatii lakimuutosta.
Saarikon mukaan aikaistaminen ei vaikuta tulevien hallitusten päätöksiin.
Kokonaan uutta rahaa sote-palveluihin on siis 350 miljoonaa euroa. Se mahtui hallituslähteen mukaan kehysten sisälle erityisesti, koska budjettikirjoista löytyneistä tarvearvioiden muutoksista saatiin koottua lisää jaettavaa.
Saarikon mukaan maataloudelle esitetään varattavaksi hiukan vajaat 100 miljoonaa euroa. Lausuntokierroksella olleessa esityksessä maataloustuki oli reilut 100 miljoonaa euroa, mutta hyvä kehitys erityisesti sähkön hinnassa teki mahdolliseksi tuen pienentämisen ilman, että tuen saamisen ehdot heikkenevät, hallituslähteistä kerrottiin.
Lisätalousarvioesitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsittelyyn torstaina. Saarikon mukaan lisäbudjetti on kokonaisuudessaan kahden miljardin luokkaa.
Neuvottelut lisätalousarviosta pyrittiin saamaan päätökseen jo viime viikolla, mutta ne ajautuivat solmuun. STT:n tietojen mukaan ministerien erityisavustajat neuvottelivat vajaan 250 miljoonan euron kompromissista, mutta ainakin Sdp ja vasemmistoliitto pitivät summaa riittämättömänä.
Kiuru kertoi viime viikolla, että tukipaketin pitäisi olla vähintään 500 miljoonan euron paremmalla puolella.
Kiuru on perustellut lisärahan tarvetta sillä, ettei kukaan osannut arvata hyvinvointialueiden rahoitusta valmisteltaessa, että syntyisi koronakriisi, hoitajapula ja vaikea työmarkkinatilanne, jotka aiheuttavat valtavaa hoito-, hoiva- ja kuntoutusvelkaa alueiden aloittaessa. Myös Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan seuranneet hinta- ja energiakriisi vaikuttavat kustannuksiin.
Lisäbudjettipakettiin liittyy myös takautuva sähköhyvitys kotitalouksille. Lakiesitys hyvityksestä ja sähkölaskujen maksuaikojen pidennyksestä annettiin eduskunnalle tiistaina.
Valtiovarainministeriö esitti noin 1,7 miljardin euron lisäbudjettia, josta suurimman osan lohkaisevat valtionvelan korkomenot.
