Dokumentti: Kuningas Kaarle Kustaan epäiltiin olevan ”heikkolahjainen” – näin julmat huhut kuninkaan älykkyydestä saivat alkunsa

Ruotsalaisessa dokumenttisarjassa käydään läpi kuningas Kaarle Kustaan elämä lapsuudesta nykyhetkeen. Dokumentin avausjaksossa paneudutaan kuninkaan surulliseen lapsuuteen ja hänen äitinsä väitettyihin natsikytköksiin.

Kuningas Kaarle Kustaan persoonaan ja hallitsijakauteen perehdytään Discoveryn uudessa Kuninkaan kahdet kasvot -dokumenttisarjassa. Neliosaisessa sarjassa toimittaja Åsa Linderborg tutkii Ruotsin hovia ja sitä, millainen Ruotsia 50 vuotta hallinnut Kaarle Kustaa, 76, oikeasti on.

Sarjan avausjaksossa sukelletaan kuninkaan lapsuuteen, jota varjostivat isän traaginen kuolema, äidin väitetyt natsisympatiat ja sitkeät väitteet, joiden mukaan kuningas olisi "heikkolahjainen".

Kuninkaan kahdet kasvot -dokumentissa kuvaillaan Kaarle Kustaan isän prinssi Kustaa Aadolfin kuoleman ajaneen hovin kaaokseen ja mullistaneen kertaheitolla tulevan hallitsijan elämän.

Kaarle Kustaa oli vajaan vuoden ikäinen, kun hänen isänsä kuoli lento-onnettomuudessa tammikuussa 1947. Kaarle Kustaan äiti, prinsessa Sibylla jäi leskeksi 39-vuotiaana ja vaipui syvään masennukseen.

Dokumentin tekijä Åsa Linderborg kuvailee, että silmänräpäyksessä prinssi Kustaa Aadolfista tuli melkeinpä tabu Ruotsin hovissa.

– Kuninkaan isä katosi julkisuudesta heti kuolemansa jälkeen. Aivan kuin häntä ei olisi koskaan ollutkaan, Linderborg sanoo dokumenttisarjan avausjaksossa.

Asiantuntijat ja Kaarle Kustaan lapsuudenystävä kertovat dokumentissa, että hovin salamyhkäisyys jätti kuninkaaseen syvät arvet. Kaarle Kustaa on puhunut haastatteluissa isästään vain harvoin ja syykin on selvä: kuninkaan lapsuudessa hovissa esitettiin, ettei isää olisi ikinä ollut olemassa.

Dokumentissa nähdään harvinainen videohaastattelu vuodelta 2005, jossa Kaarle Kustaa puhuu isästään.

– En muista isästäni yhtikäs mitään. Silloin oli kiellettyä, ainakin meidän perheessämme, puhua tästä ikävöidystä perheenjäsenestä, eli isästäni, Kaarle Kustaa sanoi 2005 Ruotsin Pelastakaa lapset -järjestön haastattelussa.

– Lapsia täytyi suojella tältä kamalalta tosiasialta. Tämän uskottiin auttavan. Huone saattoi hiljentyä, kun kävelin sisään… Ymmärsin sen johtuvan siitä, että siellä puhuttiin isästäni. Huone hiljeni ja puheenaihe vaihtui, Kaarle Kustaa muisteli.

Kuninkaan mukaan hovissa vallitsi vaikenemisen kulttuuri, joka jatkui vuosikausia.

– Minua hävetti, etten tiennyt, millainen isä oli ihmisenä. En myöskään tiennyt, miten hän oli menehtynyt.

Kuninkaan lapsuudenystävä Henrik Kugelberg muistelee, että kaverit tiesivät ”Kallen” isän kuolleen, mutta asiasta ei koskaan saanut puhua.

– Uskomattoman kauhea ja surullinen tarina. Lapset kyllä tuntevat asioita. He tietävät, että jokin on vialla. Hän oli pohtinut päänsä puhki eikä ollut saanut selville niitä asioita, jotka hänellä oli oikeus tietää. Todella hirveää, lapsuudenystävä sanoo.

– Hän varmaan tunsi itsensä hyvin yksinäiseksi. Kaarle Kustaalla ei ollut ketään, kenelle tästä puhua, paitsi ehkä hänen siskonsa. Hän luultavasti tajusi vasta koulun aloitettuaan, että hänellä on oikeasti täytynyt olla isä, kirjailija Arne Norlin sanoo.

Saksalaissyntyisen prinsessa Sibyllan kuvaillaan olleen vaativa ja etäinen äiti. Lastenhoitaja Ingrid ”Nenne” Björnbergistä tuli Kaarle Kustaan tuki ja turva, eräänlainen ”varaäiti”. Sibyllan kerrotaan olleen kateellinen Nennelle, jota hänen lapsensa rakastivat.

– Kun Kustaa Aadolf kuoli, Sibylla rasitti itsensä loppuun. Hän oli masentunut, eikä kovin pidetty hahmo. Hänet oli tuomittu asumaan linnassa leskenä koko loppuelämänsä, kirjailija Arne Norlin sanoo dokumentissa.

Asiantuntijoiden mukaan äidillä ja koko hovilla oli valtavan suuria odotuksia Kaarle Kustaan suhteen. Kun tuleva kuningas aloitti koulunkäynnin, kaikki ei sujunutkaan odotusten mukaan.

Kaarle Kustaalla oli koulussa vaikeaa lukihäiriön takia. Äiti Sibylla piti poikaansa laiskana, kun prinssi kertoi kuinka kirjaimet hyppivät ja hänellä oli vaikeuksia lukemisen kanssa.

Sibyllan ote pojasta hellitti, kun Kaarle Kustaa aloitti 12-vuotiaana opinnot yksityiskoulussa.

– Uskon hänen jälkikäteen olleen tyytyväinen ja iloinen, että hän pääsi pois ylisuojelevan äitinsä ja ihmisten odotusten luota, kirjailija Arne Norlin pohtii dokumentissa.

Kuninkaan kahdet kasvot -ohjelmassa kerrotaan, että ilkeämieliset huhut Kaarle Kustaasta saivat alkunsa oppimisvaikeuksien takia. Hovissa oltiin huolissaan, että tuleva kuningas oli ”heikkolahjainen” ja kykenemätön hallitsijaksi.

Isoisä kuningas Kustaa VI Aadolf pani merkille pojanpoikansa vaikeudet lukemisen ja kirjoittamisen kanssa ja piti sitä merkkinä typeryydestä. Hän keskusteli asiasta Ruotsin silloisen pääministerin Tage Erlanderin kanssa ja valtiopäivillä päätettiin nostaa valtionpäämiehen alaikäraja 25 vuoteen.

– Mikä tragedia. Huhut prinssin heikkolahjaisuudesta ovatkin totta, pääministeri voivotteli tuolloin 14-vuotiaan Kaarle Kustaan tilannetta.

Dokumentissa kuvaillaan, kuinka tulevan kuninkaan kouluarvosanoja syynättiin Ruotsissa aivan erityisellä mielenkiinnolla hänen lukihäiriönsä takia. Kaarle Kustaa kirjoitti ylioppilaaksi 1966 ja heti seuraavana päivänä Aftonbladet-lehti julkaisi hänen arvosanansa.

Tuolloin julkisuudessa käytiin keskustelua siitä, olisiko Kaarle Kustaan pitänyt saada lukion päättötodistus vai ei. Kaarle Kustaan kerrotaan olleen surullinen siitä, että hänen koulumenestykselleen ilkuttiin julkisuudessa.

Julmat huhut ”heikkolahjaisuudesta” hiipuivat ainakin osittain, kun armeijassa tehty älykkyystesti osoitti, että Kaarle Kustaa on "normaaliälyinen".

Myöhemmin Kaarle Kustaan omat lapset, kruununprinsessa Victoria ja prinssi Carl Philip etunenässä, ovat puhuneet omista vaikeuksistaan dysleksian kanssa.

Vuonna 1973 Kaarle Kustaasta tuli kuningas 27-vuotiaana. Äiti Sibylla ei ehtinyt nähdä poikansa kruunajaisia.

Prinsessa Sibyllan kuvaillaan olleen etäinen paitsi lapsilleen, mutta myös ruotsalaisille. Hän ei missään vaiheessa nauttinut suurta kansansuosiota, vaan ruotsalaisten mielestä Sibylla oli avoimesti tukenut natseja toisessa maailmansodassa.

Kuninkaan kahdet kasvot -dokumentissa kerrotaan, että Kaarle Kustaan vanhempien yhteys natseihin on aiemmin lakaistu Ruotsissa maton alle. Julkisuudessa on keskusteltu laajasti Kaarle Kustaan puolison kuningatar Silvian isän natsimenneisyydestä, jota on kuvailtu ”hovin synkäksi salaisuudeksi”.

Nyt myös Kaarle Kustaan vanhempien väitettyihin natsikytköksiin pureudutaan dokumentissa yksityiskohtaisesti.

Sibyllan isän herttua Karl Edvardin kuvaillaan olleen yksi Hitlerin valtakunnan tärkeimmistä aristokraattisista ja kuninkaallisista keulakuvista.

Sibyllan ja Kustaa Aadolfin häät taas olivat natsipuolueelle suuri ilonaihe ja rakastavaisen hääpäivällisellä luettiin Hitlerin kirjoittama onnittelusähke.

– Kuninkaan äidin isä oli natsi. Piste. Siitä ei ole kahta sanaa, toimittaja ja kirjailija Per Svensson sanoo dokumentissa.

Jaksossa nähdään myös valokuvia, joissa prinsessa Sibylla jakaa lahjoja natsisotilaille ja vierailee sairaalassa, jossa hoidetaan haavoittuneita saksalaissotilaita.

– Jälkikäteen ymmärrettiin, että se oli hieman ongelmallista. Ruotsalainen prinsessa, joka hän silloin oikeasti oli, tuki miehitysarmeijaa, joka oli valtaamassa naapuri-Norjaa, Per Svensson sanoo ja jatkaa.

.

Historioitsija Harald Sandner kuvailee dokumentissa pitävänsä tärkeänä, että kuningas Kaarle Kustaan vanhempien yhteyksistä natseihin käydään julkista keskustelua.

– Näistä tapahtumista on vaiettu ja ne on lakaistu maton alle. Asia täytyy tuoda esille, jotta voimme tehdä oikeutta historialle ja totuudelle näiden tapahtumien takana, historioitsija sanoo.

Prinsessa Sibylla itse antoi vuonna 1965 harvinaisen haastattelun, jossa hän kertoi mielipiteensä Hitleristä. Sibylla sanoi joutuneensa Hitlerin pauloihin aivan kuten muutkin. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin väitti, ettei oikein ollut ymmärtänyt Hitlerin ideologiaa.

Asiantuntijat ovat pitäneet Sibyllan lausuntoa kummallisena ja he uskovat prinsessan yrittäneen vähätellä haastattelussa kytköksiään natsipuolueeseen.

Kaarle Kustaa puolusti äitiään vuonna 1971 antamassaan haastattelussa. Hän kritisoi tapaa, jolla hänen äitinsä väitetyistä natsikytköksistä on julkisuudessa puhuttu.

– Perhettämme melkein vainottiin. Minä olen selvinnyt siitä kohtuullisen hyvin, mutta äitini on joutunut monta kertaa koville asioista, joita hän ei ole tehnyt tai joista hän ei ole vastannut, Kaarle Kustaa sanoi.

Kuninkaan kahdet kasvot Discovery+-palvelussa ja keskiviikkoisin TV5 klo 22.00.