Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN kertoo suuren merinisäkkään ja muiden merenelävien huonontuneesta tilanteesta. Ylikalastus, ilmastonmuutos ja saastuminen ovat monen lajin ahdingon syynä.
Dugongi eli merilehmä sekä 44 prosenttia abalone-simpukkalajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Lisäksi pylväskorallit ovat nyt kriittisesti vaarantuneita.
Lukuisat ihmisen toimet häiritsevät ja uhkaavat merien lajistoa, kertoo Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN. Laiton ja kestämätön kalastus, saastuminen, ilmastonmuutos ja taudit vaarantavat merielämää ympäri maapallon.
IUCN kertoi tänään uusista päivityksistä uhanalaisten eläin- ja kasvilajien listaan. Niin sanotulle Punaiselle listalle kuuluu nyt 150 388 lajia, joista 40 108 on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Merten 17 903:sta eläin- ja kasvilajista 1 550 on sukupuuton vaarassa. Ilmastonmuutos vaikuttaa IUCN:n mukaan ainakin 41 prosenttiin vaarantuneista lajeista.
– Tänään julkaistu päivitys kertoo kestämättömästä ihmistoiminnasta, joka tuhoaa merielämää ympäri maapallon. Meidän tarvitsee kiireesti tehdä perustavanlaatuisia muutoksia talousjärjestelmiimme tai riskeeraamme ne hyödyt, joita meret meille tarjoavat, sanoo IUCN:n johtaja Bruno Oberle.
Merilehmä uhanalaistuu
Erityisesti vaaravyöhykkeessä ovat Itä-Afrikan ja Uuden-Kaledonian dugongipopulaatiot, IUCN kertoo. Maailmanlaajuisestikin dugongi on vaarantunut, mutta ei niin pahassa tilanteessa. Itä-Afrikassa on enää alle 250 ja Uudessa-Kaledoniassa alle 900 dugongiyksilöä.
Suurin uhka dugongeille on Itä-Afrikassa juuttuminen kalastusverkkoihin ja laiton saalistus Uudessa-Kaledoniassa. Lisäksi veneiden törmäykset tappavat lajin yksilöitä molemmissa paikoissa.
Abalone-simpukoita myydään yhtenä merten kalleimmista herkuista. Kestämätön pyynti ja laiton kalastus, ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat merten lämpöaallot, taudit ja saasteet taannuttavat abaloneja. Kaikkiaan 20 maailman 54:stä abalone-lajista on nyt sukupuuton vaarassa.
– Abalonet kuvastavat ihmiskunnan katastrofaalisen huonoa huolenpitoa meristämme pienoiskoossa: ylikalastus, saastuminen, taudit, elinympäristöjen menettäminen, leväkukinnat, lämpeneminen ja happamoituminen muutamia uhkia mainitakseni, sanoo Howard Peters, IUCN:n asiantuntija ja Yorkin yliopiston tutkijatohtori järjestön tiedotteessa.
Pylväskorallit Karibialta ja Jukatanin niemimaalta Floridaan sekä Trinidadiin ja Tobagoon asti ovat nyt aiemman vaarantuneen statuksensa sijaan saaneet luokituksen kriittisesti vaarantunut. Näiden korallien populaatiot kutistuivat vuodesta 1990 tähän päivään 80 prosenttia. Korallien vaaleneminen altistaa niitä taudeille. Vaalenemista taas aiheuttavat merten lämpeneminen, antibiootit, lannoitteet ja jätevedet.
Maailman maat ovat kokoontuneet keskiviikkona alkaneeseen YK:n luontokokoukseen Kanadan Montrealiin neuvottelemaan sopimuksesta, jolla luontokato voitaisiin pysäyttää.
Kokouksen tärkein tavoite on luonnon köyhtymisen kääntäminen jälleen rikastumiseksi, viimeistään vuoteen 2030 mennessä.
Lue myös:
Tänään alkaa lykkääntynyt kokous, jonka merkitys on valtava koko planeetan tulevaisuudelle – testaa, mitä tiedät uhanalaisesta maailmasta
WWF:n raportti: selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia vuodesta 1970
Kuuntele Yle Areenasta Ällistyttävä luonto -podcast! Podcast on osa Punaisen listan pelastajat -kokonaisuutta, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta Suomen luonnon uhanalaisista lajeista. Kaikki podcastin jaksojen lajit ovat uhanalaisten lajien Punaisella listalla.
