Hallitus vastaa keskiviikkona eduskunnassa maatalouden kriisistä tehtyyn opposition välikysymykseen.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen vastaa hallituksen puolesta opposition esittämään välikysymykseen. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Veli-Pekka Lehtonen HS
Eduskunta käsittelee iltapäivällä opposition välikysymystä, jonka aiheena on suomalaisen maatalouden kriisi. Maataloutta koettelee raju kustannusten nousu, jonka pelätään uhkaavan jopa kotimaisen maatalouden tulevaisuutta.
Hallituksen vastauksen välikysymykseen esitti maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk).
Ministeri Kurvinen totesi vastauksessaan, että hallitus on sitoutunut ylläpitämään ja kehittämään suomalaista maataloutta ja varmistamaan ruokaturvan kaikissa olosuhteissa. Kotimainen ruoantuotanto on äärimmäisen tärkeä, Kurvinen sanoi. Hän kiitti puheessaan kaikkia kotimaisen ruoan tuottajia.
Kurvinen peräänkuulutti hallituksen vastauksessa maatalouden kannattavuuden turvaamista ja oikeudenmukaista elintarvikemarkkinaa. Tuottajahinnat ovat nousseet, mutta eivät kustannuksia vastaavasti, Kurvinen arvioi. Kurvisen mielestä myös viennin lisäämisessä on ratkaisu maatalouden kriisiin.
Hallituksen vastauksessa Kurvinen muistutti myös tämän vuoden keväällä päätetystä noin 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketista, jossa yli 200 miljoonaa jyvitettiin ruoantuotantoon.
Välikysymysvastauksessa myös muistutettiin maataloudelle panoksia eli muun muassa rehuja ja lannoitteita valmistavaa teollisuutta fossiiliriippuvuudesta irtautumisessa.
Lue lisää: Tältä näyttää maatalouden kriisi kahdella tilalla: ”Tämä on tehty ihan mahdottomaksi”
Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan, kristillisten puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan maatalousyrittäjät ovat turhaan odottaneet hallitukselta apua kustannuskriisiin. Essayahin mukaan tilanne on katastrofaalinen, sillä ennakoitavuus on mennyt ja alan kannattavuus romahtanut.
Essayah ehdotti hallitukselle epäluottamuslausetta.
Essayahin mukaan tarvitaan nopeasti ruokaa tuottaville tiloille suunnattava tukipaketti sekä järeitä toimia elintarvikeketjun taakan- ja tulonjaon korjaamiseksi.
Kansanedustaja Piritta Rantanen (sd) korosti puolueensa ryhmäpuheenvuorossaan sitä että maatalouden kriisi ei ratkaista yhdessä vaalikaudessa. Myös Rantanen korosti sitä, miten kohonneet kustannukset eivät välity korkeampina tuottajahintoina alkutuottajalle.
Rantanen korosti alkutuotannon merkitystä sekä ruoantuotannossa että myös ilmastokysymysten ratkaisussa.
Rantanen otti esiin elintarvikemarkkinavaltuutetun esittämän kustannusindeksin, mutta muistutti samalla ettei mikään indeksi korjaa kannattavuuskriisiä.
Perussuomalaisten Ritva Elomaa arvioi, että maatalouden ahdingon ydinsyy ovat liian matalat tuottajahinnat. Hänen mukaansa valtiovallan on ryhdyttävä toimiin, jos tähän ei tule ratkaisua elintarvikeketjun toimijoiden neuvotteluissa. Elomaan mukaan yltiökunnianhimoiset ilmastotoimet ovat ajaneet maataloustuotannon entistä ahtaammalle.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron piti kansanedustaja Markku Eestilä, jonka mukaan elintarvikeketjun kannattavuus ratkaistaan ennen kaikkea saamalla laadukkaalle ruoalle parempi hinta. Siksi katse on kohdistettava vientiin, Eestilä totesi.
Kokoomuksen mukaan ruokaketjun sääntelyä olisi varaa purkaa, ja maataloustuet selvemmin kohdentaa tiloille, jotka tuottavat ruokaa tai muuta hyödykettä.
Vihreiden Jenni Pitko sanoi, että maatalouden kannattavuus on ollut heikko jo pidempään. Pitkon mukaan järjestelmä kaipaa muutosta.
Uudistamiskohteita ovat muun muassa fossiiliriippuvuudesta irtaantuminen, synteettisten lannoitteiden käytön ja ylilannoittamisen vähentäminen, maaperän kasvukunnon parantaminen ja kuluttajien kasvaviin odotuksiin vastaaminen. Vihreiden Pitkon mukaan järkevää on siirtyä vähemmän eläinpainotteiseen tuotantoon ja vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta.
Vasemmistoliiton Jari Myllykosken mukaan korvaukset kaupan ja alkutuottajien välillä jakautuvat epäreilusti. Hänen mukaansa vastuun sysääminen kriisistä yksistään hallitukselle on kohtuutonta. ”Kriisi johtuu esimerkiksi siitä, että ulkomaiset, fossiiliset maatalouden tuotantopanokset ovat kallistuneet”, Myllykoski sanoi.
Kansanedustaja Sandra Bergqvist (r) sanoi, että kriisituki ei voi olla ratkaisu pitkällä aikavälillä. Hänen mukaansa suomalaiset maataloustuottajat tarvitsevat toimivat markkinat ja he haluavat työstään myös palkan.
Tämä on koko yhteiskunnan kysymys, ei pelkästään hallituksen, Bergqvist muistutti.
Liike Nytin Hjallis Harkimo vaati kustannuskriisissä vastuunkantoa sekä hallitukselta, teollisuudelta, kaupalta mutta myös kuluttajilta. Vaadi ja osta kotimaista ruokaa, Harkimo muistutti kuluttajia ja totesi, että ruokakauppa on Suomessa aivan liian keskittynyttä.
Harkimo muistutti myös omavaraisuuden tärkeydestä tilanteessa, jossa sota laajenisi Itämerelle. ”Jos Itämeren kuljetukset vaarantuvat, Suomesta tulee yksinäinen saari ja saarella tulee nälkä ja vilu”, Harkimo arvioi.
Hallitus on viime viikkoina kiistellyt rajusti muun muassa ennallistamisasetuksesta ja luonnonsuojelulaista. HS:n tietojen mukaan välikysymysvastauksen valmistelu eteni kuitenkin varsin sopuisasti.
Maatalouden kaipaamasta, vähintään yli sadan miljoonan euron tukipaketista hallitus ei ole tehnyt päätöksiä.
Hallitus on vastannut syksyn aikana jo useisiin välikysymyksiin, joissa oppositio on tivannut selvityksiä energiamarkkinoista, terveyspalveluista sekä Suomen vaikuttamisesta EU:ssa.
