Osa kokoomuslaisista, myös Petteri Orpo, luuli äänestävänsä toisesta pykälästä. Jos vähintään kuusi edustajaa olisi äänestänyt toisin, äänestystulos olisi muuttunut.
Timo Heinonen (vasemmalla) oli yksi kokoomusedustajista, jotka kertoivat äänestäneensä keskiviikkona erehdyksessä purojen suojelua koskevan pykälän kaatamiseksi. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Teemu Muhonen HS, Anni Keski-Heikkilä HS
Osa kokoomuksen kansanedustajista äänesti vahingossa purojen suojeluun liittyneen pykälän kaatamiseksi, kun eduskunta päätti kiistellyn luonnonsuojelulain sisällöstä keskiviikkona.
Poikkeuksellinen sekaannus johtui siitä, että edustajat eivät huomanneet äänestysten järjestyksen muuttuneen ja luulivat äänestävänsä toisesta pykälästä.
Vesilakiin lisättävä pykälä olisi esimerkiksi saattanut suojella vaelluskalojen elinympäristöjä rakennushankkeissa.
Lue lisää: Keskustan vastustus pudotti luonnonsuojelulaista pois myös purojen suojelun
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sekä kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Timo Heinonen pyysivät heti äänestyksen jälkeen pöytäkirjaan merkinnän, että he olivat erehdyksessä äänestäneet pykälää vastaan. Pöytäkirjamerkintä ei muuta äänestystulosta, vaan annetut äänet jäävät voimaan.
Lisäksi yksi nimettömänä pysyttelevä kokoomusedustaja myöntää HS:lle äänestäneensä väärin, vaikkei pyytänytkään asiasta merkintää pöytäkirjaan. Jotkut kokoomuslaiset epäilevät, että muitakin vahingossa väärin äänestäneitä oli.
Lue lisää: Keskusta äänesti opposition mukana luonnonsuojelulain lieventämisen puolesta – Näin kukin äänesti
Purojen suojeluun liittynyt pykälä kaatui äänin 98–86. Jos kuusi pykälää vastaan äänestänyttä olisi äänestänyt sen puolesta, seurauksena oli ollut tasatulos. Tällöin olisi järjestetty avoin lippuäänestys. Jos lippuäänestyskin olisi päättänyt tasan, asia olisi ratkaisu arvalla.
Jos seitsemän tai useampi edustaja olisi äänestänyt toisin, pykälä olisi mennyt läpi.
Vahingossa väärin äänestäneitä kokoomuslaisia on siis ainakin neljä. HS:n soittokierros kokoomusedustajille ei vahvistanut sitä, että heitä olisi ollut vieläkin enemmän.
Puro suojelualueella Sandbackassa Vantaalla. Kuva: Mika Ranta / HS
Luonnonsuojelulain sisältöä koskeneet äänestykset käytiin keskiviikkona kolmessa osassa pykälittäin. Äänestyksistä kolmas koski purojen, lähteikköjen ja kalkkilampien suojelua. Siinä kokoomuksen ryhmäjohto antoi edustajille vapaat kädet äänestää mielensä mukaan, koska asia jakoi eduskuntaryhmää.
Hallituksen alkuperäisessä esityksessä ehdotettiin, että ne olisi lisätty vesilakiin suojeltujen vesiluontotyyppien joukkoon. Äänestyksessä tätä vastaan oli keskustan ja opposition ympäristövaliokunnassa linjaama kanta, jonka mukaan lisäystä ei pitäisi tehdä.
Alun perin äänestyksiä piti olla neljä. Koska aiemman äänestystuloksen vuoksi yksi äänestyksistä jäi pois, osa kokoomuslaisista luuli purojen suojelua koskevan pykälän kohdalla äänestävänsä toisesta pykälästä.
Kokoomuksen kansanedustajista kahdeksan äänesti suojelun puolesta ja 28 vastaan. Purojen suojelun puolesta äänestettiin painamalla ei-nappia ja sen poistamisesta esityksestä kyllä-napilla.
Purojen suojelun puolesta äänestivät kokoomuslaisista Janne Heikkinen, Atte Kaleva, Marko Kilpi, Terhi Koulumies, Sari Multala, Jaana Pelkonen, Saara-Sofia Sirén ja Mari-Leena Talvitie.
Purojen suojelua vastaan äänesti muun muassa koko puoluejohto eli Orpo sekä varapuheenjohtajat Elina Valtonen ja Antti Häkkänen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.
Orpo totesi äänestäneensä pykälän kaatamiseksi erehdyksessä. Valtonen, Mykkänen ja Häkkänen sanovat tehneensä äänestyspäätöksensä tarkoituksella.
Vielä viime viikolla Mykkänen sanoi, ettei pykälän poisto ole kokoomuksen tavoite tai vaatimus, vaan se oli osa ympäristövaliokunnan enemmistön muodostamaa ”pakettia”.
”Kun edustajamme tämän paketin ympäristövaliokunnassa hyväksyivät, niin koin, että ryhmänjohtajana on syytä äänestää näin”, Mykkänen perustelee nyt.
Valtonen taas sanoo pykälää vastaan äänestämisen olleen ”ok”, koska se ei olisi ollut ”vaelluskalojen osalta kovin tarkkarajainen”.
”Ei olisi tässä kohtaa ollut vahinko äänestää myöskään pykälän puolesta”, Valtonen sanoo toisaalta.
Häkkänen taas sanoo äänestäneensä esitettyä pykälää vastaan, koska se olisi hänen mukaansa johtanut oikeudellisen sotkun lisääntymiseen.
HS tavoitti myös yli kymmenen muuta purojen suojelupykälää vastaan äänestänyttä kokoomusedustajaa. Heistä kaikki sanoivat äänestäneensä vastaan tarkoituksellisesti.
Monet heistä sanovat Mykkäsen tapaan äänestäneensä yksinkertaisesti ympäristövaliokunnan mietinnön mukaisesti.
Osa taas katsoo Häkkäsen ja Valtosen tapaan, että esitetty pykälä olisi ollut tavalla tai toisella ongelmallinen tapa suojella puroja.
Lue lisää: Keskustan vastustus pudotti luonnonsuojelulaista pois myös purojen suojelun
Käytännössä äänestystulos merkitsee sitä, että lakiin ei nyt kirjata, että purojen tilaa ei saisi vaarantaa.
Nykyisessä vesilaissa on mainittu norot, lähteet, fladat, kluuvijärvet sekä pikkulammet ja -järvet. Kyseisen pykälän mukaan niiden luonnontilaa ei saa vaarantaa.
Muutos olisi suojannut puroja samalla tavalla esimerkiksi erilaisten rakennushankkeiden tai vedenoton yhteydessä. Se olisi voinut tarkoittaa vaikkapa huolellisempaa ylityskohtien rakentamista.
Todennäköisesti vesilain muutos olisi vaikuttanut ainakin ojituksiin. Tämä mainitaan myös lakiehdotuksen vaikutuksissa.
Puroilla ja lähteiköillä on merkitystä sekä paikallisen että hyvin laajan luontovaikutuksen kautta, sillä molemmat ovat vesistöjen latvojen luontotyyppejä.
