Keskustalainen puheenjohtaja komensi hallituspuolueet ulos ympäristövaliokunnan kokouksesta. Vihreät ei mahdollisesti suostu hyväksymään keskustan ajamaa noin sadan miljoonan euron tukea maaseudulle.
HS:n tietojen mukaan keskusta aikoo yhdessä opposition kanssa vaatia muun muassa kahden pykälän poistoa luonnonsuojelulaista. Kuvassa keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Teemu Luukka HS
Hallituksen rivit hajosivat jälleen, kun ympäristövaliokunta äänesti tiistaina luonnonsuojelulaista.
Keskusta vaati yhdessä opposition kanssa muun muassa kahden pykälän poistoa laista, vaikka keskustan eduskuntaryhmä ja ministeriryhmä hyväksyivät ne viime keväänä.
Luonnonsuojelulaista käytiin keväällä kuukausien neuvottelu, jonka aikana keskusta sai laimennettua merkittävästi muun muassa vihreiden ajamia lakipykäliä.
Ympäristövaliokunnassa hallituspuolueet hävisivät äänin 8–9 oppositiopuolueille.
Ennen äänestystä ympäristövaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja Hanna Kosonen määräsi hallituspuolueet ulos kokouksessa siksi aikaa kun keskusta yhdessä opposition kanssa muokkasivat omaa lauselmaansa.
”Tilanne oli täysin poikkeuksellinen. En ole tällaista ennen kokenut enkä kuvitellut koskaan kokevani, että kansanedustajat määrätään pois eduskunnan valiokunnan kokouksesta”, sanoo vihreiden kansanedustaja ja valiokunnan jäsen Emma Kari.
Lue lisää: Uusi laki tiukentaisi muun muassa purojen, dyynien ja pesinnän suojelua – Maa- ja metsätalousministeriöstä kovaa vastustusta
HS:n tietojen mukaan keskustan eduskuntaryhmä piti maanantai-iltana kokouksen, jossa voiton vei eritoten kansanedustaja Anne Kalmarin voimakkaasti ajama linja lieventää merkittävästi hallituksen eduskuntaan tuomaa lakia.
Osa keskustalaisista olisi halunnut, ettei puolue enää ainakaan luonnonsuojelulain osalta heiluttaisi hallituksen toimintakykyä.
Hallituksen kyky toimia perustuu siihen, että hallituspuolueet puolustavat yhdessä hallituksen eduskuntaan tuomia lakeja.
HS:n tietojen mukaan keskusta ilmoitti ryhmänsä kannasta maanantai-iltana hallituspuolueille. Pääministeripuolue Sdp yritti saada vielä maanantaina keskustaa puolustamaan hallituksen lakiesitystä.
Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Ympäristövaliokunnan kokous alkoi tiistaina kello 10.
Keskustan toiminta valiokunnassa tarkoittaa todennäköisesti sitä, että vihreät ei suostu hyväksymään keskustan ajamaa noin sadan miljoonan euron tukea maaseudulle.
Muuten tuki olisi todennäköisesti mennyt läpi.
”Keskusta näyttää nyt lopullisesti irtautuvan hallitusyhteistyöstä”, hallituslähde sanoo.
Keskustan ja oppositiopuolueiden mukaan laista pitää poistaa kokonaan pykäliä, jotka käsittelevät uhanalaisia luontotyyppejä. Nuo pykälät ovat 64 ja 65.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että uhanalaiseksi luontotyypiksi voidaan määritellä sellainen luontotyyppi, jonka riski hävitä luonnosta on vähintään korkea.
Lisäksi hallitus esittää, että viranomaisten on otettava uhanalaiset luontotyypit ja uhanalaiset eliölajit huomioon päätöksenteossaan. Näitä esityksiä keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät siis halua lakiin.
Hallituksen esityksessä on pykälä, jossa luetellaan 13 erilaista luontotyyppiä. Pykälän mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely-keskus) voi päättää suojella näihin luontotyyppeihin kuuluvan esiintymän, jos se on suojellun luontotyypin säilymiselle tärkeä.
Keskustan ja oppositiopuolueiden mukaan tämän pykälän tulisi olla ainoa luontotyyppien suojelun tapa luonnonsuojelulaissa. 13 luontotyyppiin lukeutuvat muun muassa kalkkikalliot, hiekkarannat ja pähkinäpensaikot.
Hallituksen rivit hajosivat jo, kun maa- ja metsätalousvaliokunta äänesti luonnonsuojelulaista 25. marraskuuta. Ympäristövaliokunnan mietintö on kuitenkin tärkeämpi, sillä se on lain päämietintö.
Lue lisää: Rivit hajosivat taas: Hallituspuolueilla luonnonsuojelulaista kolme eri näkemystä valiokunnassa
Tuolloin hallitus äänesti valiokunnassa kolmella eri tavalla. Keskusta päätyi enemmistöön oppositiopuolueiden kanssa, kun taas Sdp, vasemmistoliitto ja Rkp tekivät oman eriävän mielipiteensä, ja vihreät vielä omansa.
Jo tuolloin keskusta vastusti lain pykälää, jonka mukaan serpentiinikalliot, -kivikot ja soraikot sekä rannikon avoimet dyynit ovat luontotyyppejä, joita ei saa hävittää eikä heikentää. Puolueiden mukaan tämä johtaisi näiden luontotyyppien automaattiseen suojeluun, mikä vähentäisi maanomistajien valtaa.
Muun muassa vihreiden mielestä pykälä ei ole näin kategorinen.
